lauantai 31. joulukuuta 2016

KAUPUNKILAISIA PETKUTETTIIN TUNNELIPÄÄTÖKSESSÄ

Nyt sen sitten tunnustavat Tampereen kaupungin päättäjätkin. AL 30.12.2016. kertoo valtaapitävien eli kokoomuksen, rkp:n, vihreiden, keskustan, kristillisdemokraattien ja sitoutumattomien yhdessä linjanneen, että tunneliin ei Näsinkallion liittymää tule - siitä huolimatta, että se keskustan liikenteen sujuvuuden kannalta on välttämätön. Se kun vain olisi kasvattanut tunnelin rakennuskuluja, että sitä rakennusliike YIT:tä hyödyttävää päätöstä ei olisi saatu nuijittua läpi.
Nyt Satakunnankadun liikenne on kasvanut 4000:lla eli 16 000:sta 20 000:een ajoneuvoon vuorokaudessa.
Mm. vihreiden silloinen ryhmäpuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen perustelee nyt suoraan, että tunnelipäätös ei olisi mennyt läpi, ellei kuluja olisi suitsittu. Kun kuitenkin tiedossa oli, että Näsilinnankallion liittymä on välttämätön, siinä ei pelkästään juntattu tunnelipäätös väärin perustein läpi, vaan myös samalla aiheutettiin vuosien ruuhka keskustaan ja veronmaksajien laskun huomattava kasvu: kun kyseisen liittymän hinta-arvio silloin oli 25 miljoonaa, on se nyt jo 30-40 miljoonaa. Mitä sitten lopullisesti lieneekään.
Nyt kun kaupungin keskustan liikenne on XL-ryhmän toimesta ja päätöksellä ruuhkautettu, kannattaisi ehkä ottaa järki käteen ja tarkastella myös Kansi ja Areena-päätöstä uudelleen mm. liikenteen kannalta. Mitä sinne suunnitellut tuhannet uudet asukkaat liikenteen kannalta merkitsevät? Entä urheilu- ja muiden tapahtumien edellyttämä liikenne? Miten se saadaan mahtumaan ja minne?
Toinen asia on sijoittajaryhmittymä, jonka kaikkia sijoittajia ei edes tiedetä. Se tiedetään, että projektia vetävä SRV ja sen johtaja Ilpo Kokkila harjoittavat aggressiivista verosuunnittelua. Nyt viimeksi Rakennuslehti uutisoi Kokkilan myyneen 22.12.2016 SRV:n osakkeita kahdelle pojalleen yli 56 miljoonan alihintaan (0,64 E:n osakehintaan, kun kaupantekopäivän pörssikurssi oli 4,96E/osake).
Tampereen kaupungin linjaushan on, että veroparatiisiyhteyksiä omaavien yritysten kanssa ei olla tekemisissä. Entä aggressiivisen verosuunnittelun yleensä? En nyt puhu laillisuudesta enkä niin kauheasti moraalistakaan, vaan siitä, mikä täsmälleen ottaen mahtaa olla kaupungin todellinen linjaus verojen välttelyn suhteen.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

MIKSI ELÄINSUOJELIJAT KASTROIVAT?


Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä taistelusta, joka käytiin koirien korvien ja häntien typistämistä vastaan. Lopulta saatiin laki, joka kieltää nämä julmat ja tarpeettomat toimenpiteet.
Sitä oudommalta tuntuu, että nykyään nimenomaan eläinsuojelijat rutiinimaisesti kastroivat tai steriloivat kaikki uusiin koteihin välittämänsä koirat, ikään tai kuntoon katsomatta.
 Ymmärrän, jos toimenpide tehdään terveyssyistä, esimerkiksi märkäkohdun tai kivessyövän vuoksi. Tai jos eri sukupuolta olevien koirien eläminen samassa kodissa käy ylivoimaisen ongelmalliseksi. Mutta terveiden pikku pentujen järjestelmällistä kastrointia ja sterilointia minun on vaikea hyväksyä.
Paitsi että siinä typistetään eläimeltä kokonainen persoonallisuuden alue, tuottaa sterilointi ja kastrointi monia terveysongelmia. Ruokahalu kasvaa ja ylipaino altistaa monille sairauksille. Turkin laatu kärsii. Vanhemmiten uhkaavat muun muassa kilpirauhassairaudet ja inkontinenssi.
Entä jos leikattu rescuekoira osoittautuu suurenmoiseksi yksilöksi, jonka terveys- ja muut geenit olisi ehdottomasti kannattanut periyttää?
Kerran minua vastaan tuli schäferiä taluttava mies, joka päivitteli miksei koiran ärhäkkyys kadonnut, vaikka koiralta kastroinnin lisäksi amputoitiin vielä peniskin. Teki mieli kysyä, olisiko hän itse tullut vastaavasta toimenpiteestä hyväntuuliseksi.
Eläinsuojelijat varmasti tarkoittavat hyvää. Mutta onkohan tuo keino ihan oikea? 

torstai 22. joulukuuta 2016

MARKKINOIDEN MUKAANKO TAMPERETTA RAKENNETAAN?

Viimeiset valitukset kannen ja Areenan konsortiokäsittelystä ovat vielä kesken, kun alueen torn
italoihin jo halutaan lisää kerroksia ja 1500 asukasta alun perin ilmoitettua enemmän. Hankejohtaja Tero Tenhunen ilmoittaa, että "suunnitelmia on päivitetty markkinoiden muutosten mukaisiksi".
Siis kapitalismin anarkiaan kuuluvien nopeiden markkinaheilahtelujen vuoksi halutaan kasvattaa Libkindin megamötiskö vielä hirviömäisemmäksi, vielä enemmän olemassaolevasta kaupunkirakenteesta poikkeavaksi. Samassa aamulehden uutisessa kerrotaan ohimennen, että projektivetäjä SRV ei vielä paljasta sijoittajien määrää tai osuuksia.
Kaupunkia on toki drastisesti muuteltu ennenkin. Jo 1920-luvulla Tampereen keskustaa muokattiin voimakkaasti fasisti Rafael Haarlan, mm Lapuan liikkeen johtajien jyrkintä linjaa edustaneen talousmiehen, makusuunnan mukaiseksi (mm. Haarlan palatsi, Hämeensilta patsaineen), mutta silloinen uudisrakentaminen pysyi sentään jonkinlaisessa suhteessa kaupungin maisemaan, sen rakenteeseen ja olemassaolevaan arkkitehtuuriin.
Sitä paitsi Haarla, ellen väärin muista, kustansi itse rakennuksensa,  jopa Hämeensillan patsaat, joiden tehtävä oli todistaa suomalaisten kuulumista arjalaiseen rotuun. Nämä nykyiset rakennuttajathan kustannuttavat laitoksensa tamperelaisilla veronmaksajilla. Siis nämä sijoittajat, joita emme edes tiedä.

Lähetin ylläseisovan Aamulehden yleisönosastoon viikkoja sitten. Julkisuuteen se ei ole päässyt. En tiedä kuinka moni Kantta ja Areenaa ja siihen liittyvää päätöksentekokulttuuria kritisoiva kirjoitus on kokenut saman kohtalon. Aamulehdellä ja sen toimituskunnalla on mitä ilmeisimmin luja toimituskuri Kannen ja Areenan suhteen. Kiinnostavaa.

lauantai 26. marraskuuta 2016

AKKA, KOIRA JA TERVEYDENHOITO

Kun Nelli aamulla oksensi kolme viiden sentin kolikkoa, hän pääsi jo puolen tunnin kuluttua röntgeniin, jossa tarkastettiin, oliko mahalaukussa muita kolikoita matkalla suolistoon ja tarvittiinko oksennuspiikkiä. Eläinlääkäriaseman tiedostosta nähtiin heti hänen kaikki aiemmat hoitonsa, sairautensa, lääkityksensä ja allergiansa.
Kun itse vääntäydyin helvetillisen selkäkivun kourissa Acutaan, sain kärvistellä tuskissani kolme tuntia ennen kuin pääsin lääkärin puheille. Nuori lääkäri määräsi kipulääkkeen sekä tulehduslääkkeen, jota en kuitenkaan voinut käyttää, koska se sisälsi ainetta, jolle olen allerginen. Myöhemmin postissa saamassani tapausselostuksessa toistuivat moneen kertaan sanat "potilaan kertoman mukaan", eli lääkäri ei ollut ilmeisesti päässyt tiedostoon, jossa on tarkat kuvat selkäruodostani sekä luettelo allergioista.
Pitääkö tästä päätellä, että eläinlääkäriasemalla on toimiva potilastiedosto, kun taas TAYSissa ei ole?
  Kun Nelli kymmenen aikaan iltalenkillä napsi suuhunsa epäilyttävän näköisiä paloja, hän pääsi parissakymmenessä minuutissa eläinlääkäripäivystykseen, jossa hänet välittömästi oksennutettiin.
 Kun itse iltakahdeksalta onnistuin upottamaan pumpulitupon korvaani, olivat kaikki yksityiset ihmislääkäriasemat jo kiinni. Piti valita menenkö kolmeksi-neljäksi tunniksi Acutaan vai nousenko aamulla kukonlaulun aikaan oman terveysaseman sairaanhoitajan ronkittavaksi.
Pitääkö tästä päätellä, että ihmisiä ei kannata hoitaa yöaikaan edes tuplapalkkioilla, mutta koiria kannattaa?
Kun Nelliltä repesi ristiside, hän pääsi tunnissa lääkärille. Kun itseltäni katkesi värttinäluu, sain odottaa Acutassa neljä tuntia jääpussi käsivarrella.
Olen iloinen siitä, että koirani saa ripeästi hoitoa kaikkina vuorokaudenaikoina ja että eläinlääkäriasemalla on toimiva tietokoneohjelma, joka kertoo heti ja helposti Nellin koko sairaushistorian.
Mutta samalla ihmettelen, onko saman tehokkuuden ja helppouden järjestäminen ihmiskansalaiselle jostain syystä ylivoimaista ja mikä se syy voisi olla? Onko esimerkiksi Acutan tietojärjestelmä valittu heikommalla asiantuntemuksella kuin eläinlääkäriaseman? Ovatko valintaan vaikuttaneet muut perusteet kuin toimivuus ja sopivuus kyseiseen tarkoitukseen?    

keskiviikko 9. marraskuuta 2016



Aamulehden riemastuneen uutisoinnin mukaan päättelin eilen aivan oikein: valtaan on noussut se sukupolvi, joka ei ole tottunut itse maksamaan. Nykyisen keskipolven kasvattanut porukka oli niitä, jotka muun muassa opiskelunsa kustansivat pankkilainoilla, joita sitten jälkeenpäin pitkään maksettiin siinä hyvinvointivaltion rakentamisen ohessa. He tietävät, että aina joku maksaa, ja että ratikkalobbauksessa tarjoiltu unelmahöttö joutuu pian vastakkain faktojen kanssa.
Ratikka siis tulee, ja aikana jolloin Tampereen kaupungin pussinpohja paistaa jo valmiiksi. Ainakin,kun palveluista puhutaan. Silloinhan on aina kauhea rahapula.
Mutta grynderit, ratikan todelliset hyötyjät, laulavat halleluja.

tiistai 8. marraskuuta 2016

INFANTILISOIDUTAAN JOUKOLLA JA RAKENNUSLIIKKEIDEN EHDOILLA!
Niinhän se meni että ratikka tuli. Alle puolet Tampereen valtuustosta ajattelee omilla aivoillaan. Loppuja rakennusliikkeet vievät kuin pässiä narussa.
Yksi syy lienee, että vallan kahvassa alkaa olla sukupolvi, joka ei ole tottunut itse maksamaan. Niin että nyt sitten maksavat sairaat, vanhat, lapset ja kulttuuri. Ja tietysti kiinteistönomistajat - heistä suhteessa eniten omakotitalojen asukkaat.
Samaan aikaan aikuiset ihmiset metsästävät pokemoneja pitkin katuja ja puistoja. Some on täynnä infantilismia, joka näyttää leviävän kulkutaudin tavoin koko yhteiskuntaan. Se tekee porukasta helposti hallittavaa ja vietävää.
Vallassa on ahneus ja sivistymättömyys. Entisestä kirjallisuuden ja teatterin kulttuurikaupungista on tulossa nousukkaiden kasinocity, jossa epämääräiset "yrittäjät" käärivät helppoa rahaa veronmaksajien kustannuksella. Kaupunkihan - siis me - on ainoa riskisijoittaja Areena-hankkeessa ja siten myös tukemassa kasinoa, jonka kannattavuudesta esimerkiksi tunnettu veronkiertaja Chaim Zabludowicz voi nousta todistamaan.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

HUOLTA DEMOKRATIASTA

Pekka Hallberg lausuu (AL 23.7.16.) huolensa Turkin oikeuslaitoksen tilasta ja pitää riippumatonta oikeuslaitosta demokratian edellytyksenä, kehaisten samalla Suomen oikeuslaitoksen tasoa ja merkitystä maamme demokratialle.
Toki oikeuslaitoksemme on eri luokkaa kuin diktatuurien vastaava, mutta se on myös perinteisesti ja selkeästi luokkaoikeus ja vallitsevaa luokkahegemoniaa ylläpitävä. Tämä näkyy varsinkin hallinto-oikeuksien toiminnassa. Runsaan kolmenkymmenen yhteiskunnallisen aktiivisuusvuoteni aikana silmiini ei ole sattunut tapausta, jossa hallinto-oikeus olisi mitätöinyt tai julistanut laittomaksi yhtäkään kunnallispäätöstä sisällöllisin syin ja erittäin harvoja, joissa päätös on muuttunut päätöksentekoon liittyvien muotovirheiden perusteella. Yleensä päätökset vain eivät muutu, ovat ne miten kehnoja tahansa.
Tämä koskee nimenomaisesti kaavapäätöksiä, joilla on korruptoiva taipumus syntyä vähemmän kaupunkikuvan, maisemaestetiikan,arkkitehtonisten tai ekologisten arvojen perusteella kuin rakennusliikkeiden ja niiden kunnallishallinnossa vaikuttavien ohjusten painostuksen tuloksena. Myös paikallismedia lobbaa innokkaasti rakennusliikkeiden etua, koska nämä suurilmoittajina pystyvät tehokkaammin vetoamaan toimituksiin kuin yleisönosaston hätähuudot, jotka myös usein jäävät "tilanpuutteen" vuoksi julkaisematta. Vaalirahoittajina rakennusliikkeet ovat perinteisesti kova sana. Teoreettista ylintä kaavoitusvaltaa käyttävälle kunnan/kaupunginvaltuustolle jää tavallisesti kumileimasimen rooli.
Demokratian nimissä olisi tärkeää rajoittaa taloudellisen eliitin verkosto- ja lobbausvaltaa sekä julistaa sota markkinafundamentalismille, jonka uskonkappaleisiin kuuluva yritys-yksityistämis-säätiöittämistrendi tarkoittaa käytännössä demokraattisen kontrollin ja läpinäkyvyyden kadottamista.

lauantai 2. heinäkuuta 2016

KOKOOMUKSEN HAUSKA HIMMELI

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti toukokuun lopussa yllättäen moninkertaistaa Tampereen monitoimiareenan tuen ja perusteli ratkaisuaan yli 3 500 uudella työpaikalla.
Käytännössä asiasta päätti ilman normaalia virkamiesvalmistelua kokoomusministeri Grahn-Laasonen, joka kuuluu Alexander Stubbin lähipiiriin. Asiaa kävi ministerille esittelemässä tamperelaislähetystö, johon kuului mm Stubbin isän paras kaveri Kalervo Kummola, jonka kuningashanke mainittu areena on.
Esitetty työpaikkamäärä perustui konsulttitoimisto Deloitten raporttiin.
Konsulttitoimisto Deloitten tarjous hyväksyttiin ilman kilpailutusta, koska vaadittu hinta jäi alle 30 000 euron. Yli 30 000 hintaiset palvelut edellyttävät kilpailutusta. Työn aikana Deloitten hinta nousi parilla tuhannella ja siten ylitti kilpailutuskynnyksen.
Deloitten tarjousasiakirjasta  käy ilmi, että jo konsulttiytötä tilattaessa korostettiin hankkeen edistämisen tärkeyttä.
Deloitten tarjousasiakirjassa sanotaan mm:" Arvioinnissa keskitytään hankkeen toteutumisen edistämisen kannalta keskeisimpiin asioihin, joilla on vaikuttavuutta kaupungin ja valtion päätöksentekoon ja rahoitukseen sekä yksityisen rahoituksen varmistamiseen hankkeelle."
Ministeri nieli sellaisenaan väitteen syntyvistä uusista työpaikoista, mikä on hämmästyttävää, koska areena tulee todennäköisesti työllistämään ehkä 130 henkeä. Tuhannet työpaikat perustunevat toiveuneen, jossa Kannen päälle rakennettaviin toimistotiloihin syntyy tyhjästä joukoittain uusia yrityksiä. Jälkeenpäin on selitelty, että uudet työpaikat syntyisivät maanlaajuisesti, mikä sekin on melko tuulesta temmattu väite.
 Kovin mielenkiintoiseksi Deloitten roolin sopivan konsulttiraportin räätälöijänä tekee se, että Deloitten pitkäaikainen toimitusjohtaja Teppo Rantanen siirtyi 1.6.16. Tampereen kaupungin elinvoimajohtajaksi. Täten viimeisin raportti täydensi elinkeinojohtajan aikaisemmassa tehtävässään tekemää edellistä Deloitten raporttia.
Ja tällä kohtaa alkaa ihmetellä, onko kyse enää hyvä veli-järjestelmästä vai ollaanko jo astumassa ilmeisen korruption puolelle.
Kaupungin laitosten yhtiöittäminen on jo pitkään siirtänyt monia toimintoja demokraattisen sääntelyn ulkopuolelle. Kansi ja areena-hankkeessa on siirrytty salailun seuraavaan asteeseen, eli käytännössä ei ole enää edes mahdollista tietää, keitä tai mitä ovat ne yksityiset tahot, joiden pussiin kaupungin ja valtion rahaa on tarkoitus lapioida.
Siksi hankkeen ajaminen mm ylläkerrotun kaltaisella harhaanjohtamisella käy entistä hälyttävämmäksi.
Valtuusto ei tosiasiassa tiedä, keitä sijoittajia hankkeeseen on oikeasti tulossa. vielä vähemmän voi tietää, keitä ovat sijoittajat jatkossa ja mitä yrityksiä bulvaanien takaa paljastuu. Tässä kohtaa muistuttaisin mieleen, että koko hanke käynnistyi tyypillisellä bulvaanikuviolla. Sen pani alulle ns Tampereen keskusareena oy, jonka osakepääoma oli pienin sallittu, 2500 E, jonka osoite oli pienyrittäjä Rikard Bjurströmin kotiosoite ja hänen taustavoimanaa ase- ja uhkapelimiljardööri Zabludowicz, joka jakoi vaalirahaa useille kokoomuksen ehdokkaille.
Nyt lupaillaan suomalaista omistusta ja suomalaisten yritysten työllistämistä rakennusvaiheessa. Entä jos - ja kun - sijoittajat ehtivät vaihtua?
Käykö silloin kuten kovin paljon pienemmässä esimerkissä, Kässälän pienteollisuusalueella?
Kaavaa laadittaessa lähiseudun asukkaita pehmitettiin kaavamääräyksillä joita oli toiminnan meluttomuus, häiriöttömyys, klo 07-19 välille sijoittuva työaika, yrittäjien asuminen omien teollisuushalliensa päähän sijoitetuissa asunnoissa sekä velvoitus istuttaa puita kukin tontilleen kadun varteen. 
Kymmenen vuotta kaavan hyväksymisen jälkeen alueella toimi ympärivuorokautinen kuljetusyritys jonka rekat ajoivat ylinopeuksia keskellä asuinaluetta. Melua piisasi. Puita ei näkynyt missään. Ja kas, kävi ilmi, että kaavamääräykset koskivatkin vain teollisuustonttien ensimmäisiä omistajia. Tontit olivat vaihtaneet omistajaa, eivätkä mitkään alun perin asetetut säännöt sitoneet enää seuraavia.
Kannen ja areenan kohdalla puhutaan kauhistuttavan paljon suuremmista asioista, isommista rahoista, pelottavammista toimijoista.
Lopuksi esitän periaatteellisen kysymyksen: onko valtion ja kunnan ylipäänsä mielekästä tukea urheiluviihdettä? Sama ministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka ilman virkamiesvalmistelua lupasi areenalle 18 miljoonaa aiemmin luvatun 4:n sijasta, puhui äskettäin lasten ja nuorten harrastamisen kalleudesta. Eikö olisi viisaampaa rahoittaa ja tukea lapsi- ja nuorisoliikuntaa urheiluviihteen sijasta? Näin jo siksi, että urheiluviihde on yritystoimintaa, ja käsittääkseni kannattavaa - tai ainakin olisi, elleivät sen piirissä huseeraisi lähinnä sellaiset "liikemiehet" joiden liikeosaaminen perustuu kykyyn imeä julkisrahaa. Urheiluviihteen parissa toimii myös paljon erilaisia rahanpesijöitä - muistaakseni urheiluviihde alkaa olla uhkapelibisneksen tasoa rahanpesuvälineenä.  

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Eräs ystävä taannoin lausahti: Ei ne niin tyhmiä ole kun sä luulet. Ne on PALJON tyhmempiä!
Minä tosiaan pidin Tampereen keskusareena ja kansi-suunnitelmaa niin tolkuttomana, ettei sitä kannattaisi edes Tampereen kaupunginvaltuusto. Mutta niin vaan ovat menneet pahimpaan halpaan ever: kaupunki on lupautunut kustantamaan (kaupungin ydintoimintoihin kuuluvaa??) urheiluviihdettä ensin kättelyssä 60 miljoonalla eurolla ja sitten jatkossa ties kuinka pitkään lypsättämään itseään vuosittaisilla kuluilla, joista Helsingin kaupunki ja Suomen valtio voisivat Hartwall-areena-kokemuksella antaa vihjeen.
Ja samassa rytäkässä siis kaupunki on antamassa luvan turmella kaupunkikuva lopullisesti ja peruuttamattomasti, aiheuttaa hirvittävä liikenne- ja parkkisuma, piilottaa ortodoksikirkko megahökötyksen varjoon - ja mahdollisesti aiheuttaa sen rakenteisiin parantumattomat vauriot.
Kaikki tämä samaan aikaan, kun valtuuston enemmistö on antanut luvan valmistella sähkölaitoksen myyntiä, varman, tuottoisan ja turvallisen tulolähteen kauppaamista kv sijoittajille, joiden päämääränä kohtuhintaisen ja varman sähkön takaamisen sijasta olisi osakkaiden voittojen maksimointi. Ja verot tietysti menisivät paratiiseihin.
ONNEA NIILLE SEITSEMÄLLE!

Onnittelen niitä seitsemää Tampereen kaupunginvaltuutettua, jotka 16.5.2016. äänestivät Kansi- ja Areena-hanketta vastaan. Heidän ei tarvitse hävetä siinä vaiheessa, kun kaupat on tehty ja todelliset toimeksiantajat putkahtavat bulvaanien takaa esiin.
Eikä siinäkään vaiheessa, kun urheiluviihteen ympärillä pyörivät "liikemiehet", joiden bisnestaidot muodostuvat kyvystä kattaa omilla munauksillaan aiheuttamansa häviöt julkisrahalla, katsovat vedättäneensä riittävästi ja myyvät osuutensa pietarilaisille judoharrastajille.
Meitä kaikkia maksajia tietysti riemastuttaa kovasti sitten siinä vaiheessa, kun olemme 60 miljoonalla subventoineet erimaalaisia taustavoimia, ja nämä kartuttamistamme miljoonistaan "maksavat" veronsa kuka Liechtensteiniin, kuka Neitsytsaarille.

torstai 18. helmikuuta 2016

hartwall-areenan jäljillä?

Aamulehti uuutisoi 17.2.2016, että Tampereen menot Areena ja kansi-kokonaisuuteen eivät suinkaan jää luvattuihin halliyhtiön päämittamismiljooniin (26), vaan kaupunki on jo lupautunut osallistumaan 22,7 miljoonalla monitoimiareenan kannen rakentamiseen; ja tarvittaviin katutöihin arvioidaan uppoavan 11 miljoonaa euroa, eli kaikkineen kaupungin panostus nousisi n. 60 miljoonaan euroon. Eikä tässäkään ole mukana esim SRV:lle bonuksena luvatut Ranta-Tampellan tontit jne.
Lisäksi valtiolta porataan kahdeksaatoista miljoonaa euroa.
Samassa artikkelissa kerrotaan, että Areenan toiminnallisesta kokonaisuudesta ja liikeidean kehittämisestä tulee vastaamaan Sport and Live Visionin toimitusjohtaja Mika Sulin. Eli sama mies, joka aikanaan vastasi Hartwall-Areenan toimitusjohtajana areenan kehittämisestä.
Eli hankkeen, joka tuotti koko ajan tappiota, imi valtiolta ja Helsingin kaupungilta miljoonia, kunnes myytiin koko roska venäläiselle, rakenteeltaan ja toiminnaltaan koko lailla mafiaperhettä muistuttavalle oligarkkisuvulle, jollaon läheiset suhteet Putiniin ja joka tuskin maksaa pennin veroa Suomeen.
Että lupaavalta näyttää.

tiistai 16. helmikuuta 2016

KENEN RAHOISTA 26 MILJOONAA AREENALLE?

Tampereen kaupunginhallitus päätti 15.2.2016. valita SVR:n  Kannen ja areenan rakentajaksi. Kaupunki on lupautunut sijoittamaan 26 miljoonaa euroa monitoimiareenan omistavaan kiinteistöyhtiöön, tai tukemaan kiinteistöyhtiötä samalla summalla ostamalla areenasta palveluita ja maksamalla vuokria sekä kiinteistöveroja.
Mistä nämä rahat otetaan? Vanhuspalveluista? Lastensuojelusta? Terveyspalveluista? Kulttuuripalveluista? Aivan varmasti näistä kaikista.
Yksi huomattava maksaja ovat omakotiasujat.
Monen omakotiasukkaan kiinteistövero on noussut huomattavasti yli kipukynnyksen. Rintamamiestalot, joita sodan jälkeen rakennettiin suurin uhrauksin ja siinä mielessä, että on jälkeentuleville koti kumminkin, ovat nyt raskaasti verotettuja ikään kuin otettaisiin takaisin sotaveteraaneille aikanaan suotu ja moninkertaisesti ansaittu etu.
Ja rahaa tyrkytetään enemmän tai vähemmän kansainvälisille yhtiöille, joita tulevaisuudessa tulee Kannen ja Areenan omistajissa olemaan yhä enemmän. Ei esimerkiksi Poju Zabludowicz turhan tähden ole Tapparan osa- ja Restamaxin haamuomistaja, tämä mies joka joidenkin lähteiden mukaan omistaa mm 40% Las Vegasin keskustan kiinteistöistä ja maksaa (?) veronsa Liechtensteiniin. Ilvestä taas omistaa amerikkalainen kiinteistösijoittaja, jonka veropennit tuskin maatamme rikastuttavat, Tampereesta puhumattakaan.
Ei tässä voi muuta kuin toivoa, että kaupunginvaltuusto sittenkin tulisi järkiinsä ja peruisi tolkuttoman projektin.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

PYHÄN HENRIKIN MUISTOPÄIVÄ

hS uutisoi 15.1.2016. Helsingin piispa Irja Askolan kirkon tiedotteen mukaan sanoneen, että Pyhän Henrikin muistopäivä "on uudella tavalla ajankohtainen. Suomalainen talonpoika murhasi ulkomaalaisen maahantulijan. Mietityttää."
Keskiajan katolisella kirkolla oli tiedotusmonopoli ja ansaintalogiikkansa perusteella kova pyhimysten ja reliikkien tarve, nämä kun olivat varainhankinnan kivijalkaa. Kirkon versio tapahtumasta oli tarkoitushakuinen ja jäi elämään.
Miltä asia mahtoi näyttää Lallin näkökulmasta? Sakki ulkomaalaisia tunkeutui kutsumatta Lalloilaan isännän poissaollessa ja tyhjensi luvatta aitat ja laarit. Todennäköisesti Lalli koki vapaan talonpojan oikeuksiaan törkeästi loukatun.
Toisin kuin aikaisemmin saapuneet nöyrät kelttiläissaarnaajat, Henrik tuli feodaalisen kirkkoruhtinaan taustalta ja tavoilla, tuntematta vapaan talonpojan käsitettäkään, jota Pohjoismaiden ulkopuolella ei Euroopassa ollut olemassa.
Kahden kulttuurin ja yhteiskuntamuodon yhteentörmäys oli traaginen.
Mieleen tulee, mahtoiko Henrikin vartijasotilaissa olla näyttämisen henkeä, osoitettiin talonpojalle tämän paikkaa - ehkä samassa hengessä kuin irakilaiset kolliporukat lähtivät Helsingin keskustaan näyttämään suomalaistytöille naisen paikkaa?
Tätä sietää tosiaan miettiä.
Toisaalta tietysti koko Henrikin historiallisuus on lievästi kyseenalainen, mutta lähdetään nyt olettamasta, että tarinalla on totuuspohjaa. Ainakin siinä mielessä on, että kuvatun kaltaiset ryöstöretket olivat siihen aikaan yleisiä ja että Henrik-niminen kirkkoruhtinas näyttää ennen oletettua Suomen ristiretkeä esiintyneen Ruotsin puolella.
Piispan tulkinta on kuitenkin sellaisella tavalla mutkia suoraksi vetävä, ettei se ole varsinaiselle asialle - joksi oletan turvapaikanhakijaongelman - eduksi. Henrik selkeästi rikkoi suomalaista lakia ja tapaa, eikä sellaista tarvitse eikä saakaan hyväksyä. Lalli reagoi keskiaikaisella tavalla, eikä sitäkään pidä nykyaikana hyväksyä. Me emme tarvitse riehujia emmekä Soldiers of Odineita. On opetettava selvästi ja tarpeen tullen tiukasti, mikä on maan laki ja tapa ja että sitä on noudatettava.
Olen muuten sitä mieltä, että nuoria jolppeja, iässä jossa äo matalimmillaan ja testosteroni korkeimmillaan, ei pitäisi asuttaa poikasakeissa pakollisessa joutilaisuudessa, vaan pienemmissä ryhmissä vanhemman naisihmisen valvonnassa joka äidin tai mummun tavoin pitäisi jöötä ja jakaisi tehtäviä.