keskiviikko 31. maaliskuuta 2021

NEKALAN KOULUN REMONTTI

 Meilasin juuri Aamulehdelle apulaispormestari Jaakko Stenhällille osoitetun kysymyksen. Koska AL:llä on taipumus hukata lehden linjaan sopimattomat yleisönosastokirjoitukset, julkaisen tekstin tässä:

Nekalan koulu on Bertel Strömmerin ja Jaakko Laaksovirran suunnittelema arvorakennus. Se vaatii kuulemma (AL 29.3.) sisäilmaremontin, jonka kustannukset ovat 6-8 miljoonaa euroa.

Mutta rakennushan on remontoitu suhteellisen äskettäin, vv.20007-2010. Miten on mahdollista, että se jouduttiin tyhjentämään oppilaista jo vuoden 2018 lopulla? Millainen remontti se on, kun jo 8 vuotta sen jälkeen talo on käyttökelvoton sisäilmaongelmien vuoksi?

Eikö remontoijalla ole 10 vuoden lakisääteinen vastuu työstään? Onko kyseessä ehkä taas kerran rakennusalalle tyypillinen pitkä alihankintaketju, jonka vastuuyrityksiä saa hakea taskulampun kanssa eikä löydä?

Onko vanhan talon painovoimainen ilmanvaihto taas kerran muutettu koneelliseksi ja tehty työ päin honkia, niin että mikrobit ja villakuidut kulkeutuvat sisäilmaan?

Koulu on Tampereen kaupungin, siis meidän kuntalaisten, omistama. Me myös kustannamme toistuvat remontit. Maksajan ominaisuudessa kysyn apulaispormestari Jaakko Stenhälliltä (vihr): Mikä yritys on vastuussa vuosien 2007-10 remontista ja aikooko kaupunki käyttää uudelleen samaa yritystä.

maanantai 8. maaliskuuta 2021

TAMPEREE - KÖYHÄN MIEHEN ABU DHABI?

 Katselen pöyristyneenä Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä asemanseutusuunnitelmia. Voiko tämä olla totta? Onko oikeasti tarkoitus tuhota taas osa Tampereen kaupunkikulttuurin ja -maiseman luonnetta tuomalla sen ytimeen uusia pöhötautisia rakennelmia?

Samassa muistan, miten idästä Nekalaa kohti ajellessani silmä osui Iidesjärven yli sen takana häämöttävään rakennuskokonaisuuteen. Mikä siellä törröttää? Abu Dhabi?

Abu Dhabi on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien emiraateista, entinen kalastajakylä, joka on muutamassa vuosikymmenessä paisunut yli 700 000 asukkaan kaupungiksi, joten nousukasmaisen näyttämisen halun ehkä ymmärtää, vallankin kun öljyrahasta ei ole puutetta, vaan ainoastaan sellaisista pikkujutuista kuin demokratiasta, tasa-arvosta, sananvapaudesta, naisten oikeuksista ja muusta vasemmistolaisesta hapatuksesta. 

Kumma kyllä öljymiljarditkaan eivät riitä työläisten palkkoihin. Pilvenpiirtäjät on rakennettu vieratyövoimalla, käytännössä orjatyöllä - Abu Dhabin asukkaista vain 20% on emiirikuntien kansalaisia, loput ulkomaalaisia vierastyöläisiä, joiden nahasta koko komeus on kiskottu.

Kun Tampereen uuden vuosituhannen rakennuskulttuuri ei ole enää missään suhteessa omaan kaupunkiarkkitehtuuriin ja historiaan, vaan muodoiltaan tuo mieleen jotain aivan muuta, aivan toisenlaista kulttuuria, mitä pitäisi ajatella?  Mitä se viestii?

Kun vuosikymmeniä sitten rakennettiin Teiskontien ja Ilmarinkadun väliin tornitaloja, oli viesti selvä: haluttiin asukkaille parasta mahdollista kaupunkiasumista. Otettiin huomioon ihmisen olennainen viheralueiden tarve, joten pihoista tehtiin väljiä ja väliin jätettiin Ilvespuisto lasten leikkikentäksi ja aikuisten huilauspaikaksi. Taloja suunniteltaessa otettiin huomioon auringon kiertokulku siten, että asunnot olivat mahdollisimman valoisia ja viihtyisiä. Pohjoisessa valo on tärkeä asia.

Abu Dhabissa ei auringosta ole varsinaista puutetta ainakaan päiväsaikaan, joten lähekkäisten tornitalojen varjostavuudesta ei tarvitse kantaa vastaavaa huolta. Meidän leveysasteillamme varjostavuus on eri juttu. Sitä ei ole isommin huomioitu Kantta ja Areenaa suunniteltaessa, vaan ympäröivä rakennuskanta on jätetty huoletta katveeseen. Sama näyttää olevan toistumassa asemaseutusuunnitelmassa.

Tämä on vain yksi niistä monista asioista, joissa nykysuunnittelu eroaa vanhasta ja kertoo, että keskiössä ei enää ole ihminen ja hyvä asuminen vaan ihan muut asiat.

Ylikorkea rakentaminen merkitsee tietysti rakentajalle maksimaalista tuottoa. Eli raha ohittaa asukkaan oikeudet kaukaa kaartaen.

Asukkaan oikeuksien huomioon ottaminen merkitsee käytännössä aina esteettisesti onnistunutta rakentamista, sillä kauniissa ympäristössä on terveellistä asua. Kaunis ympäristö on väljä, vehreä, linjoiltaan sopusuhtainen. Tampere oli sellainen. Ei ole enää kuin osin, ja ne osat ovat vanhoja.

Kukahan niissä Abu Dhabin torneissa asuu? Eivät ainakaan niiden rakentajat, ne 80% asukkaista. He asuvat slummeissa. Moni torni on varmasti hotellina, sillä turisteja piisaa. Tampereelle turistit tuskin säntäävät, eihän täällä ole ikuista aurinkoa eikä enää kiintoisaa pikkukaupunkiakaan, vaan parinsadan tuhannen asukkaan pikkukaupunki, joka yrittää liikuttavasti esittää suurkaupunkia. Siis suurkaupunkia, maassa jonka koko väkiluku on puolet Pariisin vastaavasta. 

Sivumennen, kukahan meidän Abu Dhabiamme rakentaa? Missä määrin Tampereen tämän vuosituhannen megarakentaminen tamperelaisia oikeasti työllistää? Mitä voi päätellä Kalevankankaan parkkipaikkaa päivästä toiseen hallussa pitävistä virolaisin ja liettualaisin tunnuksin varustetuista autoista? Kannen työmaalla riehuvasta koronasta?

Rakennustyylistä voi päätellä paljon, jopa yhteiskuntamuodosta. Abu Dhabissa valtaa käyttää emiiri. Toisinajattelijat on vaiennettu. Tampereen valtalehti sisältää nykyään pääosin Hesarin artikkeleita. Vain pääkirjoitus eroaa oleellisesti Hesarin korkeatasoisista pääkirjoituksista. Aamulehden pääkirjoitus on hävettävän usein nöyrä nuolaisu rakennusliikkeiden suuntaan. Ja sitten sen tahon, joka paljastuu vaikkapa kirjasta Kale, rautakansleri. Siinä Kummola kertoo, että Kannen ja Areenan rakentamisesta päätti käytännössä kolme (3) henkilöä: Kummola itse, kiinteistöjohtaja Jyrki Laiho sekä Erkki Karvala (nykyisen Aihio arkkitehtien edeltäjän KSOY:n omistaja). Eli emiiri, virkamies ja rakennusalan edustaja. 

Kaupunginvaltuusto sai kyllä sitten leikkiä päättämistä. 

Urho Kekkonen aikanaan sanoi: Niin on, jos siltä näyttää.

Jos siis näyttää Abu Dhabilta...