MIKÄ SE "KAUPUNKI" ON?

 Kaupunki sitä tai tätä. "Soitin, ja kaupungilta sanottiin..." "Kaupunki", jokin vieras mikä tuntuu usein olevan ristiriidassa tarpeittemme ja/tai toiveittemme kanssa.

Usein itsekin sanoin noin.

Kunnes fiksu kuntalainen pisti minulle asiat napakasti järjestykseen.

Tampere, hän sanoi, olemme me. Siis me, kaupunkilaiset jotka maksamme verot ja rahoitamme koko höskän, ja myös ne, jotka iän, sairauden tai muun syyn vuoksi eivät pysty veroja maksamaan ja joista meillä, kaupungilla, on velvollisuus pitää huolta. Sillä lailla sivistysvaltiossa toimitaan.

Me siis olemme kaupunki. Me olemme palkanneet koko joukon virkamiehiä ja toimihenkilöitä hoitamaan sitä puolestamme. Se joka meille kaupungin puhelimesta vastaa, on henkilö jonka palkan me maksamme. Jos hän on virkamies, hän hoitaa tehtäväänsä virkavastuulla. Jos hän virassaan toimii lain vastaisesti, hänellä on henkilökohtainen vastuu tekemisestään.

Tämä tosiasia näyttää usein sumentuvan. Joskus syntyy mielikuva, että me, kaupunkilaiset, olemmekin alaisia. Palkkaamamme asianhoitajat eivät vastaa puhelimeen kuin joskus ja jouluna. He eivät ole paikalla vaan koulutuksessa. Kukaan ei osaa vastata kysymykseen siitä, kuka vastaa. Mutta jokaisesta asiasta vastaa joku. Meille. Hän on meille vastuussa. Meillä on oikeus tietää vastuullisen nimi. Kysy sitä. Vaadi se.

Myös luottamusmiehet, kuten kaupunginvaltuutetut, ovat meidän palkkaamiamme. Heidän tehtävänsä on päättää asioista, joita virkamiehet heitä varten - meidän palkkaaminamme - valmistelevat ja esittelevät. Valmistelevat virkamiehet käyttävät suurta valtaa, josta he ovat meille vastuussa.He voivat tahallaan painottaa asioita eri tavoin. Yksi kaupungin korkeista virkamiehistä valmistelee valtuuston kokousten asialistan. Hän voi tahallaan sijoittaa yhteen kokoukseen niin monta isoa asiaa, että sitten kun se todella iso listan viimeisenä tulee, ovat valtuutetut jo väsyneitä ja heidän tarkkaavuutensa on herpaantunut. Niin on viety läpi monta isoa asiaa käytännössä demokraattisen päätöksenteon ohi.

Iso ja tärkeä asia, mitä siihen demokratiaa sekottamaan.

Sellainen taisi olla Frenckellin myynti, joka tuotiin vaalien alla vanhan valtuuston viimeisen kokouksen viimeiseksi, ylimääräiseksi asiaksi. Se selvästi haluttiin viedä läpi. Kuka ja miksi? Kenen intressissä on kaupungin historiallisen muistomerkin myyminen yksityiselle? Kaupungissa joka haluaa Euroopan kulttuurikaupungiksi? 

LUHISTUUKO TAMPERE?

 "Tutto crolla, ma nulla crolla", sanovat venetsialaiset ja tarkoittavat suohon rakennettuja palazzojaan, joiden olisi pitänyt luhistua jo aikapäiviä, mutta jotka korkeintaan kallistelevat ja joita uutterasti remontoidaan ja siivotaan homeesta aqua altan jälkeen eli käytännössä jatkuvasti.

Moniko tietää, että myös Tampere on pitkälti rakennettu suopohjalle, Raatihuoneesta aina Kalevan torneihin asti, puupaalujen varaan, joiden kunnossa säilyminen edellyttää pohjaveden pysymistä jatkuvasti tasolla, joka peittää ne? Pohjaveden laskiessa paalut alkavat lahota ja talot kallistella.

Ja silloin Tampereen nykyinen, lähinnä susiksi menneistä ilmastointiremonteista johtuva valtava korjausvelka olisi tähän uuteen katastrofiin verrattuna pikku pulunruokaa.

Tampereen kasvuhumalaisen nykyjohdon mielestä "nulla crolla" eli mikään ei luhistu ja "riskit on minimoitu", kuten apulaispormestari Jäntti Näsijärven tekosaaresta, toisesta tulevaisuuden katastrofista, lausuu. Mutta entä jos "tutto crolla" eli kaikki luhistuu?

Tämän kysymyksen esitti tuttu insinööri päivitellessämme järjetöntä Tammelan jalkapallostadion-suunnitelmaa ja siihen ilmeisesti liittyvää kassakaappisopimusta Tammelantorin alle rakennettavasta pysäköintiluolasta. Sillä kenen lapsenusko riittää utopiaan, jossa stadion-suunnitelman tarkoittamat yleisömäärät saapuvat paikalle julkisilla liikennevälineillä?

Tampereen maaperän loputon kovertaminen pysäköintiluolien tieltä saattaa merkitä pohjaveden pysyvää laskua ja se vuorostaan puupaalutuksen lahoamista ja sitä kautta rakennuskannan jatkuvaa ja enemmän tai vähemmän toivotonta remontointia.

Eli suurimittaista katastrofia, niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Jos esimerkiksi valitukset Tammelan jalkapallostadionin kehnosta suunnittelusta kaikuvat kuuroille korville ja sen massiiviset haitat lähiympäristön asukkaille eivät kiinnosta, eikö lorun lopuksi pystytä edes harkitsemaan seurannaisilmiöitä? 

HIRVITYKSEN KAUHISTUS JA PYÖRÖOVEN LIIKKEITÄ

 AL 15.5. 21. säikäyttää aamu-unisen lukijan hereille: "Finnpark ja YIT rakentavat osan Tampereen asemakeskuksesta". Juttua koristaa kaksi kuvaa kuin jostain kauhudystopiasta: kuollutta kaupunkia josta töröttää dramaattisesti esiin muutamia korkeita kummitustorneja. Frankensteinin hirviö vaan puuttuu autioilla kaduilla hiippailemasta. (Mary Shelley muuten loi Frankensteinin oman aikansa suurimman ilmastonmuutoksen aikana: tulivuori jonka nimeä en muista, oli valtavasti purkautuessaan pimentänyt taivaan ja aiheuttanut pitkän sadekauden. Veden lotistessa ja maailmanlopun tunnelmissa Mary loi hullun tiedemiehen, joka kuroi edesmenneiden osista kokoon ihmistä muistuttavan olion. Voikohan tässä nähdä jotain yhdistävää tekijää nykyaikaan?)

Suunnitelma ei kooltaan eikä mittasuhteiltaan näytä missään mielessä sopivan Tampereen olemassaolevaan kaupunkiarkkitehtuuriin. Itse asiassa se on kuin Frankensteinin hirviö ihmisten rinnalla.

Ja pyöröovi käy. YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtajana näkyy toimivan Juha Kostiainen, joka 1990-luvulla oli Tampereen kaupungin leivissä. YIT lieneekin Tampereen kaupungin useimmin toimiva pyöröovikumppani. Kaupungilta YIT:lle ja päin vastoin on vuosien ja vuosikymmenten mittaan pyöräytetty sopivaa hanketta vetämään useita johtoportaan kavereita. Eikä siinä kyllin: esimerkiksi tunnelihanketta tuupattiin eteenpäin sekä siirtämällä YIT:stä sopiva mies kaupungille että kohottamalla YIT:n paikallisjohtajan rouva ELY-keskuksen johtajaksi, mistä hän heti tunnelipäätöksen varmistuttua siirtyikin jo eteenpäin kohti uusia haasteita.

Asemakeskuksen torni- ja asuintaloja taas suunnittelee Aihio Arkkitehdit, firma joka ystävänlahjana suunnitteli Atanas Aleksovskin (SDP) asunnon lisärakentamista. Aihio Arkkitehtien, entiseltä nimeltä KSOY, leivissä taas ovat olleet niin nyt eläköitynyt kiinteistöpäällikkö Jyrki Laiho kuin taannoinen ympäristölautakunnan pj Jukka Järvinenkin.

Piiri pieni siis pyörii. Ja kaupunkilaiset maksavat.   

Mitäs heiltä turhia kyselemään. AL kirjoittaa oivaltavasti: "Finnpark ja YIT rakentavat" - vaikka ensimmäisen vaiheen asemakaava ja siihen liittyvät selvitykset ovat vasta valmisteilla. Ihan tulee mieleen tunneli ja miten YIT:n, hankkeen ainoan hyötyjän, työntekijät tiesivät varmaksi tunnelin tulevan, vaikka "demokraattinen päätöksenteko" oli vasta valmisteilla ja SDP kuntavaalien alla ilmoittanut vastustavansa tunnelia.

Vaalien jälkeen tarvittava määrä demareita olikin harkinnut asiaa uudelleen ja äänesti tunnelin puolesta, vastoin vaalien alla ilmoittamaansa periaatekantaa. Ja niin YIT sai tunnelinsa ja lisätonttinsa. Eikä "periaatepäätöksen" vastaisesti äänestäneiden demarienkaan  jatkossa huonosti käynyt, vaan ryhmän muodollisen pikku sanktion jälkeen pikemminkin päin vastoin eli palkittiin, ehkä hyvästä käytöksestä. 

MIKSI KONEELLINEN ILMASTOINTI?

 Luen paraikaa suomalaisen asemakaavoituksen grand old manin, Otto-Iivari Meurmanin "Mörrin", muistelmia. 99-vuotiaana, vuonna 1989, hän luettelee nykyrakentamisen hullutuksia. Uuden rakentamisen pahimpana esimerkkinä hän pitää betonielementeistä kiireellä koottuja tornitaloja. "Murheellinen esimerkki tästä (Manhattan-)taudista on Tampereen Verkatehtaan alue, jossa vanha, elävä ympäristö sai purkutuomion tornitalojen tieltä", Mörri kirjoittaa. Mitä hän mahtaisikaan sanoa Luminarysta tai Kannesta ja Areenasta, jotka pelkillä mittasuhteillaan tappavat vanhan, elävän ympäristön.

Mitä koneelliseen ilmastointiin tulee, on se Mörrin mukaan meidän oloissamme tarpeeton. "Tuuletuksen halvin ja tehokkain keino on ikkunan avaaminen".

Muistan itse, mitä tapahtui, kun Yleisradio muutti toimitilansa vastarakennettiin Pasilan toimitaloon. Ei mennyt viikkoa kun lähes kaikki toimittajat, äänellään työtä tekevät, kakistelivat käheinä.

Miksi sitten koneellinen ilmastointi on nykyään niin pakollinen, että se asennetaan vanhoihin, painovoimaisella ilmastoinnilla hyvin toimiviin rakennuksiin ja siten pääsääntöisesti pilataan koko talo?

Palaan jatkossa tähän asiaan ja Nekalan kouluun. Ja Tampereen kaupungin valtavaan korjausvelkaan, joka pitkälti liittyy epäonnistuneisiin ilmastointiremontteihin.

AAMULEHTI SANANVAPAUDEN ASIALLA

Tänään, 3.5.21., kansainvälisen lehdistönvapauden päivänä, Aamu-Porvari julistaa juhlallisesti pääkirjoituksessaan: "Sananvapautta pitää puolustaa jokaisena päivänä". Jatkossa se mm toteaa: "Tarve tosiasioihin perustuvalle tiedolle on (...) kasvanut". Ja vielä: "Julkinen keskustelu esimerkiksi päätöksenteon taustoista ei aina ole mukavaa, eikä sen kuulukaan olla. Totuus ei aina ole kaunis ja joskus avoimuus myös altistaa arvostelulle. Ja niin sen täytyy avoimessa, demokraattisessa yhteiskunnassa ollakin".

Hyvä ja omakohtainen esimerkki Aamulehden tavasta toteuttaa ylläesitettyjä periaatteita on äskettäinen yritykseni avata keskustelua Nekalan koulun remontin todellisista tapahtumista ja taustoista. AL kumma kyllä julkaisi yleisönosastossa kirjoitukseni aiheesta. Mutta apulaispormestari Stenhällin ympäripyöreä vastaus olikin sitten jo tyypillistä selittelyä  vähemmän kauniin ja mukavan tosiasian salaamiseksi meiltä, jotka  sekoilun ja virheet maksamme. Jatkokysymystäni ei lehti enää julkaissut.

Suurista, kalliista ja etiikaltaan ongelmallisista kaavaratkaisuista AL harvoin antaa tosiasiatietoa. Muutama vuosi sitten toimittaja Taneli Koponen kirjoitti useita perehtyneitä ja tosiasiapohjaisia kaavoitusjuttuja. Mutta kuinkas sitten kävikään? Ehdotettiinko hänelle tiedonantopalkintoa?

Monen mutkan takaa olen ollut kuulevinani, miten Aamulehden silloinen toiseksi suurin yksityisomistaja sanoi tuohtuneena: "Ei tommosia saa meidän lehdessä kirjottaa! Soitan Telanteelle!" (Kai Telanne=kangasalalaisyrittäjä, Alma Median toimitusjohtaja, mediayhtiö Talentumin hallituksen pj., mistä toimesta palkkioita 48 000E v 2013, Telestan hallituksen jäsen, mistä palkkioita 29 000E v 2013, työeläkeyhtiö  Varman hallituksen jäsen, mistä v. 2013 palkkioita 24 600 E; sai julkisuutta Lapin Kansan päätoimittajaksi valitun Johanna Korhosen lainvastaisesta erottamisesta.)

Rahako puhui vai mikä, mutta sen jälkeen ei Taneli Koposen kirjoituksia ole Aamulehdessä näkynyt.

Tänään, sananvapauden päivänä, Aamulehti kirjoittaa: "Myös Suomessa on pyrkimyksiä tiedonsaannin rajoittamiseksi".

NEKALAN KOULUN REMONTTI

 Meilasin juuri Aamulehdelle apulaispormestari Jaakko Stenhällille osoitetun kysymyksen. Koska AL:llä on taipumus hukata lehden linjaan sopimattomat yleisönosastokirjoitukset, julkaisen tekstin tässä:

Nekalan koulu on Bertel Strömmerin ja Jaakko Laaksovirran suunnittelema arvorakennus. Se vaatii kuulemma (AL 29.3.) sisäilmaremontin, jonka kustannukset ovat 6-8 miljoonaa euroa.

Mutta rakennushan on remontoitu suhteellisen äskettäin, vv.20007-2010. Miten on mahdollista, että se jouduttiin tyhjentämään oppilaista jo vuoden 2018 lopulla? Millainen remontti se on, kun jo 8 vuotta sen jälkeen talo on käyttökelvoton sisäilmaongelmien vuoksi?

Eikö remontoijalla ole 10 vuoden lakisääteinen vastuu työstään? Onko kyseessä ehkä taas kerran rakennusalalle tyypillinen pitkä alihankintaketju, jonka vastuuyrityksiä saa hakea taskulampun kanssa eikä löydä?

Onko vanhan talon painovoimainen ilmanvaihto taas kerran muutettu koneelliseksi ja tehty työ päin honkia, niin että mikrobit ja villakuidut kulkeutuvat sisäilmaan?

Koulu on Tampereen kaupungin, siis meidän kuntalaisten, omistama. Me myös kustannamme toistuvat remontit. Maksajan ominaisuudessa kysyn apulaispormestari Jaakko Stenhälliltä (vihr): Mikä yritys on vastuussa vuosien 2007-10 remontista ja aikooko kaupunki käyttää uudelleen samaa yritystä.

TAMPEREE - KÖYHÄN MIEHEN ABU DHABI?

 Katselen pöyristyneenä Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä asemanseutusuunnitelmia. Voiko tämä olla totta? Onko oikeasti tarkoitus tuhota taas osa Tampereen kaupunkikulttuurin ja -maiseman luonnetta tuomalla sen ytimeen uusia pöhötautisia rakennelmia?

Samassa muistan, miten idästä Nekalaa kohti ajellessani silmä osui Iidesjärven yli sen takana häämöttävään rakennuskokonaisuuteen. Mikä siellä törröttää? Abu Dhabi?

Abu Dhabi on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien emiraateista, entinen kalastajakylä, joka on muutamassa vuosikymmenessä paisunut yli 700 000 asukkaan kaupungiksi, joten nousukasmaisen näyttämisen halun ehkä ymmärtää, vallankin kun öljyrahasta ei ole puutetta, vaan ainoastaan sellaisista pikkujutuista kuin demokratiasta, tasa-arvosta, sananvapaudesta, naisten oikeuksista ja muusta vasemmistolaisesta hapatuksesta. 

Kumma kyllä öljymiljarditkaan eivät riitä työläisten palkkoihin. Pilvenpiirtäjät on rakennettu vieratyövoimalla, käytännössä orjatyöllä - Abu Dhabin asukkaista vain 20% on emiirikuntien kansalaisia, loput ulkomaalaisia vierastyöläisiä, joiden nahasta koko komeus on kiskottu.

Kun Tampereen uuden vuosituhannen rakennuskulttuuri ei ole enää missään suhteessa omaan kaupunkiarkkitehtuuriin ja historiaan, vaan muodoiltaan tuo mieleen jotain aivan muuta, aivan toisenlaista kulttuuria, mitä pitäisi ajatella?  Mitä se viestii?

Kun vuosikymmeniä sitten rakennettiin Teiskontien ja Ilmarinkadun väliin tornitaloja, oli viesti selvä: haluttiin asukkaille parasta mahdollista kaupunkiasumista. Otettiin huomioon ihmisen olennainen viheralueiden tarve, joten pihoista tehtiin väljiä ja väliin jätettiin Ilvespuisto lasten leikkikentäksi ja aikuisten huilauspaikaksi. Taloja suunniteltaessa otettiin huomioon auringon kiertokulku siten, että asunnot olivat mahdollisimman valoisia ja viihtyisiä. Pohjoisessa valo on tärkeä asia.

Abu Dhabissa ei auringosta ole varsinaista puutetta ainakaan päiväsaikaan, joten lähekkäisten tornitalojen varjostavuudesta ei tarvitse kantaa vastaavaa huolta. Meidän leveysasteillamme varjostavuus on eri juttu. Sitä ei ole isommin huomioitu Kantta ja Areenaa suunniteltaessa, vaan ympäröivä rakennuskanta on jätetty huoletta katveeseen. Sama näyttää olevan toistumassa asemaseutusuunnitelmassa.

Tämä on vain yksi niistä monista asioista, joissa nykysuunnittelu eroaa vanhasta ja kertoo, että keskiössä ei enää ole ihminen ja hyvä asuminen vaan ihan muut asiat.

Ylikorkea rakentaminen merkitsee tietysti rakentajalle maksimaalista tuottoa. Eli raha ohittaa asukkaan oikeudet kaukaa kaartaen.

Asukkaan oikeuksien huomioon ottaminen merkitsee käytännössä aina esteettisesti onnistunutta rakentamista, sillä kauniissa ympäristössä on terveellistä asua. Kaunis ympäristö on väljä, vehreä, linjoiltaan sopusuhtainen. Tampere oli sellainen. Ei ole enää kuin osin, ja ne osat ovat vanhoja.

Kukahan niissä Abu Dhabin torneissa asuu? Eivät ainakaan niiden rakentajat, ne 80% asukkaista. He asuvat slummeissa. Moni torni on varmasti hotellina, sillä turisteja piisaa. Tampereelle turistit tuskin säntäävät, eihän täällä ole ikuista aurinkoa eikä enää kiintoisaa pikkukaupunkiakaan, vaan parinsadan tuhannen asukkaan pikkukaupunki, joka yrittää liikuttavasti esittää suurkaupunkia. Siis suurkaupunkia, maassa jonka koko väkiluku on puolet Pariisin vastaavasta. 

Sivumennen, kukahan meidän Abu Dhabiamme rakentaa? Missä määrin Tampereen tämän vuosituhannen megarakentaminen tamperelaisia oikeasti työllistää? Mitä voi päätellä Kalevankankaan parkkipaikkaa päivästä toiseen hallussa pitävistä virolaisin ja liettualaisin tunnuksin varustetuista autoista? Kannen työmaalla riehuvasta koronasta?

Rakennustyylistä voi päätellä paljon, jopa yhteiskuntamuodosta. Abu Dhabissa valtaa käyttää emiiri. Toisinajattelijat on vaiennettu. Tampereen valtalehti sisältää nykyään pääosin Hesarin artikkeleita. Vain pääkirjoitus eroaa oleellisesti Hesarin korkeatasoisista pääkirjoituksista. Aamulehden pääkirjoitus on hävettävän usein nöyrä nuolaisu rakennusliikkeiden suuntaan. Ja sitten sen tahon, joka paljastuu vaikkapa kirjasta Kale, rautakansleri. Siinä Kummola kertoo, että Kannen ja Areenan rakentamisesta päätti käytännössä kolme (3) henkilöä: Kummola itse, kiinteistöjohtaja Jyrki Laiho sekä Erkki Karvala (nykyisen Aihio arkkitehtien edeltäjän KSOY:n omistaja). Eli emiiri, virkamies ja rakennusalan edustaja. 

Kaupunginvaltuusto sai kyllä sitten leikkiä päättämistä. 

Urho Kekkonen aikanaan sanoi: Niin on, jos siltä näyttää.

Jos siis näyttää Abu Dhabilta...