VAALIEN JÄLKEEN

Vaalit on käyty. Tulos:36 ääntä, hinta a 2,22E per ääni.

On aika masentavaa, että keskeiseltä osin vaalituloksen ratkaisee äänestysbudjetti. Jossain rajoissa tietysti mainostaminen kertoo motivaatiosta, siitä miten vakavasti on pyrkimässä tehtävään. Mutta kovin suuret budjetit uhkaavat kertoa, ei yksin ehdokkaan omasta varallisuudesta ja vaikuttamishalusta, vaan erittäin mahdollisesti myös sitoutumisesta varakkaiden tukijoiden asioille. Ja siinä saattavat kuntalaisten edut mennä äkkiä ristiin ehdokkaan muiden sitoumusten kanssa.

Tulos kertoo myös siitä, miten vähän äänestäjät oikeasti seuraavat valtuutettujen tekemisiä. Esimerkiksi vihreiden Petri Siurolle olisin ehdottomasti odottanut korkeampaa äänimäärää hänen valtuustossa (nimenomaan Keskusareena- ja tunneliasioissa) osoittamansa selkärankaisuuden ansiosta, hän kun ainoana vastusti vihreiden ryhmäpäätöstä ja äänesti vastaan.

Toisaalta on haistavinaan jonkinlaista ikärasismia – edes iäkkäät äänestäjät eivät äänestä ikäisiään! Esimerkiksi Seppo Salmisen  (kunnallisneuvos, 30 vuotta valtuustossa, mistä osa puheenjohtajana ja ryhmäpuheenjohtajana) äänimäärä oli yllättävän vaatimaton miehen ansioihin ja osaamiseen nähden.

Aivan kuin kokemusta ja taitoa ei pidettäisi mitenkään arvokkaana asiana. Eikö kokenut ja täysipäinen, älykäs konkari paremmin pärjää kuin nuori, kokematon ja tyhmä? Millä en tarkoita, että kaikki nuoret olisivat tyhmiä. Mutta kokemattomia ja tietämättömiä, useimmat.

Näkökulma kilpailutukseen

AILIN TAPAUS

IL. 23.10.12.ottaa esille Ailin tapauksen. Aili, yhdeksänkymppinen dementikko , asui kotonaan ja hänellä kävi kaupungin kodinhoitaja, joka selviytyi tehtävästään hyvin. Mutta sitten tuli kaupungilta kirje: ”Saadakseen uutta näkökulmaa vanhustyöhön kaupunki on päättänyt kilpailuttaa osan vanhustenhoidosta”, siteeraa kirjailija Anneli Kanto, Ailin tytär lehtijutussa. Kilpailutuksen mukanaan tuoman ”uuden näkökulman ” myötä Aili menetti tutun kodinhoitajansa ja sai tilalle 36 hoitajaa neljän kuukauden sisällä.

Kahteen kuukauteen vanhus ei päässyt suihkuun, koska ”suihkua ei ollut tilattu”. Märät pyykit pantiin kannelliseen astiaan mätänemään. Aili oli viluissaan ja ilmeisesti myös nälissään.

Aili on tuskin ainoa tapaus.



Alastoman kaupungin kansaneläkeläisellä (700E + hiluja/kk) ei ole varaa Tampere Filharmonian konserttiin (eläkel.16 E) eikä Tampereen Sähkön taksoihin. Hän sytyttää kynttilän ja soittaa itse.

 

BULKKITASOA RANTAMAISEMIIN

Tampereen arvokkaimpia alueita ovat rannat. Niiden käyttöä tulisi aina harkita erityisen tarkkaan. Jos päädytään rakentamiseen, tulisi niille rakentaa vain ja ainoastaan tasokasta arkkitehtuuria. Periaatteena tulisi olla , että lähinnä rantaa rakentaminen on suhteellisen matalaa, ja vasta kauempana rannasta saisi olla korkeampia rakennuksia.
Nyt vaikuttaa siltä, että kun rakennusliikkeet 1960- ja 70-luvuilla säntäsivät Tampereen jugend-keskustan ja puu-empiren kimppuun ja kaupungin luvalla suruttomasti purkivat arvorakennuksen toisensa jälkeen pykätäkseen tilalle voittoa tuottavaa mutta silmää särkevää betonibrutalismin monumenttia, ovat 2000-luvulla ahneuden kohteena ja uhrina rannat.
Myytävien asuntojen ilmoituksista näin kauhukseni, että kaupungin puhtaimman järven, Kaukajärven, rantamaisemiin on sallittu pykätä tietokoneella yhteensovitetuista elementeistä koottua bulkkiarkkitehtuuria. Taloyhtiöiden makeilevat nimet "Kimallus", "Välke", "Kastehelmi" kätkevät taakseen kovin vaatimatonta ympäristöestetiikkaa - ilmiasultaan latteita taloja mahdollisimman pienillä tonteilla. Tehokasta vaan ei tasokasta.
Alueen rakentaja on NCC, jonka kanssa kaupungin virkamiehet ovat kuulemma tehneet sopimuksen Tampereen Keskusareenan Kannen rakentamisesta, jonka arkkitehtuurin suurenmoisuudesta on pidetty iso koohotus. Areenan ja kannen suunnitelmat eivät ole vakuuttaneet minua muutenkaan - päin vastoin! - mutta näkemäni NCC:n asuinrakentamisen tasosta ei ainakaan luottamusta lisää.
   Ihmettelen, miten kaupungin arkkitehtuuriohjelman periaatteisiin saadaan istumaan se tosiasia, että rannoillemme - ja nimenomaan rannoille, kalleimpaan omaisuuteemme - sallitaan edelleen rakentaa kolmannen luokan arkkitehtuuria. Ratinanranta on kovin vaatimatonta tasoa. Niin vaatimatonta, että jopa Timo Penttilän suunnittelema Ratinan stadion, joka ennen näytti halpatuotannolta, alkaa näyttää mestariteokselta uusiin naapureihinsa verrattuna
Kuvista päätellen Skanska on saanut tehdä Pyynikin upeisiin maisemiin ilmeetöntä tiilielementtiä (miten joku voi edes olettaa, että hengetön tiilielementti ajaisi saman asian kuin aito käsinmuurattu tiiliseinä??). Näsijärven rannan kaavoitus (Ranta-Tampella) edustaa samaa esteettisesti kovin vaatimatonta, mutta rakennusliikkeelle ilmeisesti hyvin tuottoisaa "laatua". Siellä rakentaja tulisi olemaan YIT.
(YIT:stä, Ranta-Tampellasta ja Rantaväylän tunnelista puheen ollen - onko kukaan kiinnittänyt huomiota siihen, millaisiin kaupungin virkoihin on YIT:stä tapahtunut aivovuotoa? Tai siihen, että Rantaväylän tunnelin käsittelyn ajaksi ELY-keskuksen johtoon valittiin Riitta Varpe, Kok, YIT:n  paikallisjohtajan Antti Varpen rouva, joka erosi tehtävästä tunnelin tultua hyväksytyksi. )
Tosi tietysti on, että suomalainen arkkitehtuuri kulkee yleensäkin kovin alamaissa nykyään. Sitä ei ohjaa näkemyksellisyys, esteettinen silmä eikä aina edes käytännöllisyys, muuten kuin rakennusliikkeiden kannalta.. Ympäristöt ovat täyteen ahdettuja, epäviihtyisiä, ei asukkaiden vaan rakennusliikkeiden, elementtitehtaiden ja konttikokojen ehdoilla pystytettyjä.
(Kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa on, että yhdyskunta-arkkitehtuurista katoavat perspektiivit samaan aikaan kun koko kulttuuria leimaa historiattomuus. Silmä kaipaa ja tarvitsee maisemaan väljyyttä, etäisyyksiä, perspektiivejä joita ilman ihminen ei tajua omia mittasuhteitaan, paikkaansa ja asemaansa maailmassa.)
Olin ymmärtänyt, että kaupunkimme hehkutetun arkkitehtuuripoliittisen ohjelman piti toimia juuri tuota rakentamisen latteus- ja ahtausvirtausta ja yleistä arkkitehtonista kehnoutta vastaan. Kattia kanssa. Koko ohjelma taitaa olla verbaalikosmetiikkaa, jolla ei ole mitään tekemistä todelisuuden tai käytännön kanssa.
. 

VAALIOHJELMANI
TELLERVO TUOMINEN 542 Vasemmistoliitto (sit)
PESUNKESTÄVÄ PUNAVIHREÄ
LUONNON JA KAUNIIN KAUPUNGIN PUOLESTA:
           EI KESKUSAREENAA - ympäristön mittasuhteisiin sopeutumaton arkkitehtoninen hirviö. Ja miksi antaisimme lapioida verorahojamme kansainvälisille keinottelijoille, jotka maksavat veronsa veroparatiisisaarille ? (ks "Keskusareenan näkymättömät sijoittajat")
         EI RANTAVÄYLÄN TUNNELIA - ainoa todellinen hyötyjä rakennusliike YIT.
         RANNAT VARJELTAVA RAKENNUSLIIKKEIDEN AHNEUDELTA -  Tammerkoski, järvet ja niiden rannat ovat Tampereen ainutlaatuinen aarre. Niitä ei saa hukata lyhytnäköisen voitontavoittelun alttarille.(Ks. "Bulkkitasoa rantamaisemiin")

         PERINTEITÄ JA HISTORIAA KUNNIOITETTAVA:
        KAUKANIEMI SUOJELTAVA - lumoavan kaunis, kasvistoltaan ainutlaatuinen alue on suojeltava.(ks myös kohta"Kaukajärven kartano")
       NÄSINLINNA REMONTOITAVA - HETI EIKÄ VIIDESTOISTA PÄIVÄ! - upeaa arkkitehtonista ja historiallista kulttuurimuistomerkkiä on vuosikaudet ilmeisen tahallisesti rappeutettu. Se on tamperelaisten arvokasta omaisuutta ja ansaitsee tulla kunnolla korjatuksi ja kaikkien tamperelaisten käyttöön. Se olisi hieno paikka Nukke-ja pukumuseolle, jonka aarteet ovat nyt varastojen kätköissä, tai Muumilaaksolle, jota ahdetaan Tampereen Taidemuseoon, missä on muutenkin tilanpuutetta.
     KAAVOITUSVALTA TAKAISIN KAUPUNGILLE - lain mukaan kunnalla on kaavoitusmonopoli alueellaan. Tällä hetkellä se on Tampereella rakennusliikkeiden käsissä - eikä se ole kaupunkilaisten etu.

PALVELUT - Yksityistäminen, ulkoistaminen ja yhtiöittäminen lopetettava. Vanhuksia on hoidettava ja kunnioitettava, ei jätettävä kansainvälisten veroparatiisiyhtiöiden riistettäviksi.

TAMPEREESTA VEROPARATIISIVAPAA KAUPUNKI!

      

Jatkoa Sokeiden Elokuvateatteriin:- Mitä te teette, herra Kafka? Kirjoitatte "Linnan" jatko-osaa? Teillä on tosi vaikea käsiala. "Kuntademokratiayksikkö" vai "Kuntadiktatuuriyksikkö"?

Kuten kerroin, "kuntademokratiayksikön" laatimassa Tampereen kaupungin vaalikoneessa ei ole lainkaan mukana kysymystä, joka noin 80%:lle kuntalaisista on ratkaiseva äänestysperuste - siis Rantaväylän tunnelia.
Kun kysyin em. yksiköstä, kuka ne kysymykset oikein laati, ei minulle kerrottu yhtään nimeä. Vain että kysymykset laadittiin "prosesseissa". Kysymykseen tunneliasian poissaolosta sain vastauksen, että se oli "ollut esillä", mutta "talousmiehet" estivät.

Sikäli kuin muistan, herra Kafka, on kaupungin talouspuolen ylimmässä virkamiehistössä Kokoomuksen värisuora...
- Kuten on, sivumennen sanoen, myös kaavoituspuolella, jolla myös on saattanut olla sanansa sanottavana.

- Seuraavaksi kysyin, miksi tässä vaalikoneessa ei ole lainkaan selitysosaa.
- Vastaus: "Kun toiset osaa kirjoittaa paremmin kuin toiset, olisi huonommat kirjoittajat joutuneet epätasa-arvoiseen asemaan".

Mitä Te hirnutte, herra Kafka? Teidän tshekinsekainen jiddishinne... en aina ymmärrä... Ai että onko myös ehdokkaiden valokuvat kielletty? Kun toiset ovat paremman näköisiä kuin toiset, ja on se niin epätasa-arvoista...

VANHUUDESTA
"Vaativat kuulemma Tampereella vanhusten aterioihin leipää, joka säilyy tuoreena kaksi viikkoa. Se on jo sellainen lisäainepakkaus, että koko eutanasiakeskustelu voidaan lopettaa tarpeettomana."(Tapani Kontula)

MTV:n uutiset 13.10.12."Flunssarokote on aiheuttanut narkolepsiaa myös aikuisille. Jatkossa sitä annetaan vain 65 vuotta täyttäneille."

Että turvallista vanhuutta vaan meille. (Tellervo Tuominen 68v)

Ja ei kun päivän epistolaan:

ELÄKEPOMMISTA TALOUDEN TUKIJALAKSI

Valtakunta vapisee eläkepommin uhan alla. Suurten ikäluokkien heinäsirkkalaumat ahmivat kohta kitoihinsa koko kunta- ja valtiontalouden. Onneksi tuhoa torjumaan on kehitelty keinoja. Muun muassa Tampereen vanhainhoitolaitoksissa on laadittu lomake, jolla vanhat höppänät saadaan lupaamaan,ettei heitä tarvitse hoitaa, jos toimintakyky heikkenee.
Riittävään väestömäärään sopivasti tulkittuna lomake luo mahdollisuuden kaupunkiin, jossa on vain nuoria, kauniita ja terveitä veronmaksajia.
Muitakin niksejä on kehitelty. Lumityöt , pian taas ajankohtaiset, tiedetään sydämelle vaarallisiksi. Kunnon pyryä seuraa säännöllisesti tunku sairaaloiden sydänosastoilla, missä innokkaimmat kolaajat omalta osaltaan vapauttavat kunnan ja valtion raskaasta taakastaan jo ennen seuraavaa päivänkoittoa.
Tampereen auraushenkilökunta kantaa sekin oman kortensa kekoon. Monissa omakotilähiöissä tiedetään asuvan etupäässä varttunutta väkeä. Annetaan tämän porukan ensin kolata pihansa huolellisesti ja raivata itselleen säällinen ulospääsy tontiltaan.
Siinä vaiheessa, kun iäkäs tontinomistaja on saanut viimeisen kolallisen lykättyä sivuun ja mennyt sisälle hyvinansaitulle nitrolleen, saapuu reipas auramies ja ryöpsäyttää tonnin tiiviiksi pakkautunutta tavaraa portille sellaiseen asetelmaan, että ulospääsyä tilukselta ei ole, ennen kuin puolen metrin läpimittaiset jääpaakut on saatu raivattu, että puupaa-auto pääsee ajamaan oven eteen.
Julkisissa kirjoituksissa ja kannanotoissa kaupunki toki suosii vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Mutta se ei selvästikään tarkoita omakotiasumista, vaan esimerkiksi Kotilinnasäätiön ylihinnoiteltuja yksiöitä tai muuta senkaltaista asumista, missä eläkkeen leijonanosa jo tulopäivänä siirtyy toisiin, arvokkaampiin,  käsiin.
Kotilinnasäätiön jälkeen vanhus voikin sitten siirtyä parantamaan Attendo MedOnen taseita ja veroparatiisisaarilla sijaitsevia tilejä, ja aikansa vääriä tai vanhentuneita lääkkeitä nautittuaan runsastuttamaan hautaustoimiston ja seurakunnan saapuvaa rahaliikennettä.

Kierron nopeuttamiseksi kannattaa esimerkiksi muistisairaita raijata herkeämättä paikasta toiseen , koska tiedetään heidän parhaiten pärjäävän tutussa ympäristössä. Ei kuin ympäristö uusiksi riittävän taajaan,ja jo lykkää ukko tai akka piankin ei koiranputkea , vaan säännöllisesti leikattua nurmea, mistä nurmesta ja sen hoidosta seurakunta rokottaa jälkeenjääneitä sen verran reippaasti, että vastaavalla neliöhinnalla vanhus, mikäli olisi elossa, olisikin hoidattanut pihanurmikkonsa naapurin pojalla kaikilta niiltä vuosilta, joilta haudan hoidon pisimmillään (20v) voi maksaa etukäteen.

Joiden kahdenkymmenen vuoden jälkeen, ellei haudalle ilmaannu perheen piiristä uutta käyttäjää, katsoo seurakunta oikeudekseen palauttaa palstan vastikkeetta itselleen, panna sen tuottoisaan uusiokäyttöön sekä särkeä hautakiven, mitä jonkun muun kuin seurakunnan tekemänä pidetään huliganismina.

Mutta koska kyseessä on seurakunta, se on vain keino auttaa eläkeläistä vielä hyvä tovi kuolemansa jälkeen edistämään kivenmurskausalan työllisyyttä ja siten kohentamaan osaltaan taloutt. Hiukan kuin synninpäästönä siitä eläessä aiheuttamastaan tavattomasta taloudellisesta rasituksesta.

KULTTUURIHISTORIALLINEN FARSSI TAMPEREEN TAPAAN
Tai oikeastaan se on tragikomedia. Yksi Tampereen merkittävimmistä muinaismuistokohteista on Takahuhdin Kässälänmäen rautakautinen muinaiskalmisto, jonne on haudattu vallasväkeä runsain annein n . vv.700-1100. Sieltä on peräisin muun muassa viikinkimiekka, joka on näytteillä Vapriikin Pirkanmaa-näyttelyssä. Muinaismuistokohteena suojellulla alueella oli vielä viime viikolla runsaat sata vuotta vanha aitta, joka kuului vanhan Kässälän kantatilan pihapiiriin ja jonka kuvittelin kaiken järjen mukaan olevan kaupunkimme erityisessä suojeluksessa (elämmehän me sivistysmaassa, eikö niin!)

Nyt aittaa ei ole..

Ja tässä tapahtumien vaiheessa saan esimerkin kuntademokratian toiminnasta, päättämisen avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä Tampereella. Astukaa sisään, herra Kafka!

Soitan kaupungille, jonka keskus sanoo että Tilakeskuksen toimistossa Pajunen tietää.  Pajunen sanoo, että rakentamisyksikön päällikkkö Seppälä tietää. Seppälä kertoo, että Laurila tietää ja - yllätys! yllätys! - Laurila tietääkin, että rak.määräys AB 17, kaava 7369 mukaan paikka on kaavoitettu asuinpientaloille mutta ei pysty vastaamaan miksi aitta pitää purkaa, koska sen tilalle ei suojelualueella ja erittäin todennäköisen muinaismuiston vuoksi kuitenkaan saa rakentaa. Joten Laurila käskee kysyä Pentinmäeltä kiinteistötoimesta. Pentinmäki sanoo, etteivät he vastaa asiasta, ovat vain saaneet määräyksen purattaa rakennus,  joten he ovat määränneet Tilakeskuksen hoitamaan purkamisen.

Kuinka pitkä olisi kuntalaisen pompotusketju suurkunnassa? Kuinka helppoa siellä olisi löytää se vastuullinen, joka on luvannut hyvän tontin hyvälle kaverille?
Ja, herra Kafka, ilokseni voin ilmoittaa että tällä kertaa vastuullinen löytyi. Lähempää kuin olisin osannut arvata. Kiinteistötoimen Pentinmäki syytti minua siitä, etten keväällä asian ollessa esillä (missä?)  puuttunut asiaan ja estänyt purkamista yhdellä kaupunkimme merkittävimmistä muinaismuistoalueista, jonka kuuluisi olla kaupungin erityisessä suojeluksessa (kertosäe:elämmehän me sivistysmaassa, eikö niin?).

Lopputulos: harkitsemattoman kaatuilun  seurauksena suorittamani käden katkaisun tekosyyllä, teeskennellen etten muka jaksanut seurata mitä ehkä kaupungin nettisivuilla kerrottiin rak määräys ab jostakin jne, jätin käyttämättä asiaan puuttumismahdollisuuden, joka minulla siis olisi ollut ihan tarjolla jos minulla vain olisi ollut netti ja terve käsi
ja älliä oivaltaa että päätös no xl kaava no cv tarkoitti juuri sitä yli satavuotiasta aittaa, jonka olin kuvitellut saavan seistä sijoillaan (elämmehän me sivistysmaassa, eikö niin?)
ja toivottavasti tulevan ehkä jopa kunnostetuksi.
.
Seuraavaa väitettä en pysty
todistamaan. Väitän että jos keväällä en olisi suorittanut harkitsematonta kaatuilua, jos en olisi iäkäs osteoporootikko joka on pudonnut kehityksen rattailta, jos minulla olisi ollut terve käsi, tietokone ja nettiyhteys ja taito käyttää sitä ja olisin oivaltanut että päätös no xl. jne tarkoittaa juuri SITÄ aittaa ja puuttunut asiaan , olisin vapaasti saanut kirjoitella ja soitella vaikka viikkokaupalla ilman muuta lopputulosta kuin että kunnallisdemokratia on toteutunut, minua on "kuultu" ja aitta puretaan.

Voitteko huonosti, herra Kafka? Muistuttaako tämä jotenkin sitä "Sokeiden elokuvateatteria", jonka nimi 
niin suuresti huvitti Teitä viime vuosisadan alun Prahassa? 
Tässä kaupungissa siis ihan todella on olemassa oma Kuntademokratiayksikkö, jossa on omat virkamiehensä.
Nauratteko Te vai itkettekö Te siellä pöydän alla? Herra Kafka?
Herra Kafka?