Sääliksi käy Tytti Tuppuraista, joka voi menettää ministerinpaikkansa ja -palkkansa ( 10 441 E/kk), elleivät Uniper-neuvottelut johda Suomen kannalta toivottuun tulokseen.
Hän joutuu neuvottelemaan melko toivottomassa tilanteessa, jonka ovat aiheuttaneet Fortumin silloinen toimitusjohtaja Pekka Lundmark (kuukausipalkka 80 000E) ja Fortumin hallituksen silloinen puheenjohtaja Sari Baldauf (palkkio hallitustehtävästä vuonna 2017 84 000E) ajaessaan Uniper-kaupan vuonna 2017 väkisin läpi huolimatta itse Uniperin kiivaasta vastustuksesta ja siitä tosiasiasta, että kauppa raskautti Fortumia (ja sitä kautta Suomen kansaa) valtavalla määrällä ilmastollisesti tuhoisaa hiilienergiaa.
Mutta kun Tuppurainen on ainoa, joka saadaan kiinni.
Varsinaiset tekijät, Lundmark ja Baldauf, ovat jo siirtyneet Nokian johtoon ja nostamaan uusia hiuksianostattavia palkkoja, kannustimia, luontaisetuja, tulospalkkioita ja eläke-etuuksia ja mitä muuta kaikkea nämä korkeasta paikasta toiseen toisiaan kierrättävät "hallitusammattilaiset" ovatkaan itselleen ja toisilleen keksineet.
Ei ole vielä tiedossa, kuinka suurella summalla Uniper-möhläys tulee jokaista suomalaista veronmaksajaa (yleisin palkka 2600-2699 E/kk) rasittamaan.
Se on kuitenkin tiedossa, että kalliiksi käy. Ja varsinaiset tekijät sen kuin johtavat Nokiaa, kaukana tuskallisista neuvotteluista, kaukana vastuusta.
Kun valtionyritysten johdon palkkioita aikanaan alettiin hinata yksityisten suuryritysten johdon tulojen tasolle (mikä alkoi muistaakseni Mikael Liliuksen aloittaessa Fortumin johtajana), asiaa perusteltiin mm sillä, että ilman yksityispuolen kanssa kilpailukykyisiä palkkoja ei saataisi "päteviä johtajia". Asiaa muistaakseni perusteltiin myös "suurella vastuulla".
Kuinka paljon on nähty pätevyyttä ja vastuunkantoa?
Kuinka suurta pätevyyttä osoittavat Fortumin valtavat ja riskialttiit Venäjä-sijoitukset? Jaa että silloin oli maailma toinen? Eikö juuri pätevyydellä perusteltu johtajuus merkitse kykyä katsoa tulevaisuuteen, arvioida riskejä, varautua erilaisiin uhkiin? Eikö juuri valtionyrityksen johdolta sovi odottaa muunlaista taloudellista ajattelua kuin yksityiseltä kvartaalitaloudelta, jossa tuijotetaan vain lähikuukausien voittoihin (ja niistä johdolle lankeaviin kiitoksiin ja kannustimiin)?
Entä vastuunkanto? Kovastiko on langetettu aineellisia korvauksia kehnon johtamisen aiheuttamista vahingoista?
No esimerkiksi Fortumin nykyinen toimitusjohtaja Markus Rauramo sai puolisen miljoonan euron lisäpalkkion Uniper-asian hoitamisesta vielä tänä vuonna ja asian ollessa selvästi kaatumassa niskaan. Tämä siis kiinteän kuukausipalkan päälle (viime vuonna 125 000 E/kk). Ai niin, ja osakeperusteisten kannustimien (viime vuonna 1 006 000 E). Niin ja tietysti palkkaan sisältyvän vapaan auto- ja puhelinedun ja sähköajoneuvotuen päälle ja....
Tätä sopii kummastella niin palomiesten kuin sairaanhoitajienkin, joiden vastuu ja pätevyys katsotaan 2600-2699 E:n arvoiseksi kuukaudessa. Saavatko he tulospalkkion, jos potilas tai tulipalosta pelastettava menehtyy? Fortumin hallituksen logiikalla pitäisi saada.
Olen sitä mieltä, enkä varmaan yksin, että suurten yritysten kesken toisiaan kierrättävä "hallitusammattilaisten" kultapossukerho on käynyt niin kalliiksi, että se tulisi lopettaa, vaikka lailla. Kansallisomaisuutta on hukattu enemmän kuin tarpeeksi. Meidän yhteistä omaisuuttamme on hukattu, heitetty taivaan tuuliin - ja kaikki siksi, että on kuviteltu ahneuden olevan yhtä kuin pätevyys ja vastuunkantokyky.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti