LUEN LAKIA

 Kaivoin esille Suomen lain, ja hyvä oli, sillä huomasin edellisessä (RIKKOOKO KORKEIN OIKEUS TASA-ARVOLAKIA?) vedonneeni väärään lakiin. Puhuin tasa-arvolaista, vaikka itse asiassa tarkoitin yhdenvertaisuuslakia. Samalla huomasin 90-luvun alkupuolella hankkimani SUOMEN LAKI-opuksen jossain määrin vanhentuneen. Pitäisi kai hankkia uusi - ja nyt heti joku sanoo, ettei siihen kirjaa tarvita, kaikkihan on löydettävissä netistä. Mutta kun minä tykkään lukea KIRJOJA! Puhumattakaan siitä, että nykyinen nettiliikenne saastuttaa  jo enemmän kuin lentoliikenne. (Sanotaanko:"nettiliikenne"?)

Oli miten oli, Suomen perustuslain (11.6.1999.) 6 pykälän mukaan "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä". Samaa mieltä on EU:n perusoikeuskirjan 20. artikla : "Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä".

Mutta ovatko? Minulla on päinvastaisia kokemuksia hallinto-oikeuksista. On tullut vaikutelma, että hallinto-oikeudet yrittävät kynsin hampain synnyttää ratkaisuja, jotka suosivat hallintoa, eivät yksityistä ihmispoloa, joka yrittää perätä oikeuksiaan. Tilanne on jo lähtökohtaisesti Daavid ja Goljat-tyyppiä. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla tai verohallituksella on iso vahva koneisto lakimiehineen, kun taas hallinnon kanssa hakaukseen joutuneella yksityisellä ihmisellä saattaa olla varaa yhteen lakimieheen tai sitten ei. Lakimies saattaa olla hyvä ammatissaan, tai vähemmän hyvä. Paikallishallinnolla saattaa olla hallinto-oikeuden jäsenten kanssa olla tuttavuussuhteita, mitä yksityishenkilöllä harvemmin sattuu olemaan. Yksityinen harvemmin tietää, mitä kaikkia asioita hallinto-oikeudelle pitäisi esittää, eikä hän välttämättä osaa oikaista esimerkiksi kaupunginlakimiehen hallinto-oikeudelle antamaa väärää tietoa, eikä sitä hallinto-oikeuskaan yleensä vaivaudu tarkistamaan.

Että siinä sitten olet, pikku Daavid-parka, ja toisin kuin raamatullisella edeltäjällä eivät vallat ole puolellasi, sinkoamasi kivi Goljatia vain naurattaa, ja hallinto-oikeus lähettää sinulle hylkäävän päätöksen ja laskun.

RIKKOOKO KORKEIN HALLINTO-OIKEUS TASA-ARVOLAKIA?

 Kalervo Kummola paljastaa RAUTAKANSLERI-kirjassa, että hänen ja Hjallis Harkimon asiassa Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun kolmessa päivässä, kiitos urheilumies Lauri Tarastin. Kummola yritti jälkeenpäin jollain kokkareilla kiittää hallintoneuvos Tarastia, mutta tämä kehotti olemaan hiljaa asiasta.

Minun kiinteistöverovalitukseni ja valituslupapyyntöni on tätä kirjoittaessani odottanut KHO:n ratkaisua vuoden ja kahdeksan kuuukautta, enkä edelleenkään tiedä, saanko edes valituslupaa.

Käsittääkseni KHO:n ylimpänä hallintolain vartijana pitäisi noudattaa myös tasa-arvolakia.

Mutta onko tunnettu liikemies ja urheilupomo sittenkin "tasa-arvoisempi" lain edessä kuin iäkäs eläkeläinen, joka ei edes tunne KHO:n hallintoneuvoksia saati käy samoilla kokkareilla?

(Sivumennen, Kummola-Harkimon asia koski Harwall-areenaa joka, 16 vuoden julkisrahojen lypsämisen jälkeen, vuonna 2013,  päätyi venäläiskleptokratian propaganda- ja rahanpesukoneeksi. Näin KHO tuli pienen mutkan kautta  laajentaneeksi myös Gennadi Timtshenkon ja Rotenbergien taloudellista jalansijaa Suomessa.) 

YRITTÄÄKÖ KAUPUNKI HUIJATA MAANOMISTAJAA?

 Tampereen kaupunki on vuodesta 2014 lähtien maksattanut minulla rakentamattoman rakennusmaan raippaveroa muinaismuistolain perusteella suojellusta rautakautisesta polttokalmistosta, jolle ei voi rakentaa. Veroa on perusteltu sillä, että alueella on voimassa oleva asemakaava.

Myös samalla suojelualueella oleva viereinen kiinteistö on samassa asemakaavassa, mutta sen omistaja maksaa vain joutomaan veroa, käytännössä tuhannesosaa (vajaa3 euroa/ "rakennuspaikka") minun maksamastani (runsas 2000E/"rakennuspaikka").

Lukuisien hylättyjen verovalitusten jälkeen tein helmikuussa 2020 Tampereen kaupunginhallitukselle esityksen, että kaupunki maankäyttö- ja rakennuslain 7.luvun 60.pykälän velvoittamalla tavalla tarkistaa vanhentuneen asemakaavan ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen muuttamiseksi. Kyseinen vuoden 1986 asemakaava on lain tarkoittamalla tavalla vanhentunut.

Asian käsittely viivästyi ja viivästyi kaavoitusosastolla tapahtuneiden hämmästyttävän runsaiden sairastapausten vuoksi, kunnes viime keväänä Tampereen itäisen alueen kaavoituspäällikkö Surakka ystävällisesti pyysi minua vetämään esitykseni pois, koska "kaupungilla ei ole siihen varaa".

25.10.2021. asiaani kuitenkin käsiteltiin asemakaavoituksen viikkopalaverissa. Sitä koskevassa meilissä kaavoituspäällikkö Surakka kertoi esitelleensä "kaavamuutoshakemukseni" ja palaverissa todetun, että asemakaava on tarpeen muuttaa.

Olin siis tehnyt esityksen, että kaupunki noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusta vanhentuneiden asemakaavojen  tarkistamisesta, mikä tarkoittaa, että kunta hoitaa asian virkatyönä. Mutta nyt esitykseni onkin muuttunut "kaavamuutoshakemukseksi", mikä tarkoittaa, että minä maksaisin kymmeniä tuhansia kaupungin alun perin virheellisesti laatiman kaavan korjaamisesta

Väkisinkin herää kysymys, yrittääkö kunta huijata iäkkään maanomistajan maksamaan aiheettomien raippaverojen päälle vielä senkin, että kunnan aikanaan laatima asemakaava oli jo lähtökohtaisesti virheellinen ja vaatii korjausta? Korjausta, joka olisi lain mukaan pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten!

Sillä kaava on sillä tavoin outo, että muinaiskalmiston olemassaolo oli jo kaavaa laadittaessa tiedossa. Se oli todettu jo 1970-luvulla tehdyssä muinaiskohteiden inventoinnissa. Kuitenkin juuri muinaismuistoalueelle kaavoitettiin "rakennuspaikkoja", joiden rakentamiskelvottomuus vielä varmistui heti vuoden 1986 syksyllä, kun Museoviraston koekaivaukset todistivat muinaiskalmiston vielä arvokkaammaksi kuin 1970-luvulla tehdyn tutkimuksen perusteella oli tiedetty.

Olen nyt seitsemän vuoden aikana maksanut yhteensä kymmeniä tuhansia euroja kiinteistöveroa muun muassa hienosta rautakautisesta naishaudasta. Toisaalta Museovirasto velvoittaa minut hoitamaan muinaismuistoa sen vaatimalla tavalla. Koska voimani/aikani eivät riitä tuhansien neliöiden hoitamiseen, olen maksanut puutarhayritykselle alueen hoitamisesta - silloin kun oli varaa - nyt muinaisvainajat pukkaavat sananmukaisesti koiranputkea. 

Ja nyt näyttää sitten kovasti siltä, että kaupunki aikoo maksattaa minulla kaavamuutoksenkin - yksinkertaisesti lukemalla väärin, muuttamalla "esityksen" "hakemukseksi" ja unohtamalla kokonaan maankäyttö- ja rakennuslain 7.luvun 60.pykälän kaupungille asettaman velvoitteen.

Jos näin on, millainen lainsuoja yksityisellä maanomistajalla on Tampereen kaupungissa? Ja onko sitä?