1980-luvulla isäni varoitteli telkkarin edessä: "Sää et äijä tiedä mitä sää päästät irti!"
Mutta Gorbatshov ei ottanut opikseen, ja tässä sitä nyt sitten ollaan.
1990-luvulla minä yritin Tampereen valtuustosta käsin vaikuttaa Venäjän ulkopolitiikkaan. Meneillään oli Tshetshenian sota. Tein valtuustoaloitteen, että Tampere ottaisi Tshetshenian pääkaupungin Groznyin ystävyyskaupungiksi ja siten ilmoittaisi mielipiteen Venäjän imperialistisesta ulkopolitiikasta. Aloitteessa siteerasin Tolstoin hienoa Hadzi Muratia. Mutta valtuusto ei tuntenut Hadzi Muratia. Ehkä ei Tolstoitakaan. Aloite hylättiin. "Ei antanut aihetta toimenpiteisiin". Vaikka kyllä olisi antanut.
Ja tässä sitä nyt sitten ollaan.
Putinin Venäjän hallinto on jättänyt oman maan asiat hoitamatta (tosin sentään pitänyt erittäin hyvän huolen Putinin lähipiirin taloudesta , mikä on kunnioittaen todettava) mutta sen sijaan turmellut monen naapurimaan ihmisten elämän ja käy paraikaa tuhoamissotaa Ukrainassa ja siinä ohessa uhkailee ja kiusaa muita valtioita sekä terrorisoi oman maan kunnon ihmisiä, jotka uskaltavat avata suunsa.
Heistä näkyvin, Aleksei Navalnyi, rääkättiin tarkoituksellisesti hengiltä. Rohkeaa ja sitkeää miestä ei muuten saatu vaikenemaan. Nyt ruumista kuljetetaan sairaalasta toiseen. On vaikea löytää patologia, joka suostuu kirjoittamaan hallinnon (Vladimir Vladimirovitsh Viemärirotan) haluaman ruumiinavausraportin. Jokainen tietää, että rehellisen ruumiinavausraportin kirjoittavaa patologia odottaa ikävä ikkunaonnettomuus, yllättävä sydämenpysähdys tai muu äkkikuoleman muoto.
On vaikeaa olla patologi Venäjällä.
