OVATKO GAZALAISET TAPPARAA?

Gazan aluetta pidetään maailman suurimpana avovankilana. Pienellä alueella elää palestiinalaisia naisia, lapsia ja  vanhuksia jokapäiväisessä perustarpeiden - veden, ravinnon, terveydenhoidon, turvallisuuden - puutteessa.

Mitä tekemistä heillä on Tapparan kanssa?

No, sitä vaan, että Tapparan suurin omistaja (vajaa neljännes Tamhockeysta)  Chaim "Poju" Zabludowicz, ase- ja uhkapelimiljardööri, on BICOMin huomattavin rahoittaja, ja Bicom taas on Yhdistyneen Kuningaskunnan huomattavin Israel-lobbaaja, joka pyrkii  esimerkiksi muuttamaan Gazan saartoa koskevia mielipiteitä myönteisemmiksi.

Zabludowiczin Tappara-omistukset kulkevat Liechtensteinin veroparatiisissa olevan Zabludowicz trust-nimisen trustiomistusjärjestelmän kautta, mikä tamperelaisille veronmaksajille tietysti hauskaa kuultavaa, me kun maksamme noin alkajaisiksi 60 miljoonaa euroa Areena-lystistä, Tapparan kotikentästä.

Toisin kuin gazalaisille, meille ei sentään sada pommeja niskaan eikä vettä katkaista. Mutta meidänkin taloutemme kautta kulkee rahaa mahdollistamaan Gazan saartoa.  Mekin olemme siis omalta pieneltä osaltamme vastuussa maailman suurimmasta avovankilasta.

Chaimin isä, Shlomo Zabludowicz, loi aikanaan miljardiomaisuuden Tampellan aseiden lisensseillä, joiden pohjalta syntyi asetehdas Soltam. Soltam kuuluu nykyään israelilaiseen Mikal-konserniin.

Tietoni ovat peräisin Wikipediasta, mistä en kuitenkaan löytänyt vastausta kysymykseen, onko Mikal saanut nimensa Miikalista, Daavidin vaimosta, jonka Daavid osti omakseen 200 tappamansa filistealaisen esinahalla. Saul oli vaatinut vain sataa, mutta David pani paremmaksi. Kalliiksi Miikal kumminkin tuli. Ainakin filistealaisille. Eli palestiinalaisille.

Pienet palestiinalaispojat potkivat omatekoista jalkapalloa raunioitten keskellä. Heillä ei ole mahdollisuuksia jääkiekkoon. Jos olisi, mahtaisivatko olla Tapparaa?   

KUSETETTU KAUPUNKI

 Kun uljaan uuden elämyskeskuksemme pääsponsori aikanaan julkistettiin, naureskelin Aamulehden yleisönpalstalla Uros-nimen muissa maailmankielissä herättämiä mielleyhtymiä: urea, urologi ja niin edelleen. Mistä ei ole kauhean pitkä matka sellaisiin vielä nolompiin assosiaatioihin kuin urean eli pissan päähän nousemiseen ja, mikä pissaa päähänsä saaneille helposti tapahtuu, kusetetuksi tulemiseen.

Ja juuri niinhän Tampereen kaupungille Areenayhtiön omistajana on käynyt. Kyllä maailma taas kerran nauraa. Turusta puhumattakaan.

Sattumalta ostin juuri tänään jalkahoitajalta voidetta, joka sisältää 25 prosenttia ureaa. Pissa on kuulemma erinomainen apu kovettuneisiin kantapäihin.

Mutta yläpäässä se aiheuttaa juuri pääsponsorivalinnan kaltaisia ratkaisuja.

HELLANLETTAS SITÄ HYVÄUSKOISUUTTA! PERKELE, MUN RAHOILLANI!

Jotenkin tuli mieleen, miten vuonna 1989 vanhempieni pihaan tohahti iso Mersu ja Mersusta innokas nuori liikemies Arto Merisalo, joka tarjosi miljoona markkaa käteistä äitini Reisivainiosta. Rahat olivat mukana putkikassissa, jonka Merisalo avasi siinä hyvässä uskossa, että yksinkertaiset maanomistajat riehaantuvat ison rahan näkemisestä. Vanhempani tarjosivat kahvia, torjuivat tarjouksen ja naureskelivat "poikaa" jälkeenpäin. 

Ja Artolla sentään oli ihan oikeaa rahaa, summa vaan ei ollut oikea.

Mutta kun Uros tuli Tampereelle, sillä ei ollut edes selvää rahaa pussissaan, ainoastaan megalomaanisia puheita. Ja silti Areena-yhtiö, vähemmistöosakas Tampereen edustajat muiden mukana, riehaantuivat tämän uppo-oudon yrityksen  tyhjistä puheista. Ei vaivauduttu ottamaan selvää yrityksen taustoista, taseesta ja tilinpäätöksestä. Jota sivumennen sanoen, ei oltu edes tehty.

Jaa no eihän Hjallis Harkimonkaan yritysten tilinpäätöksiä ole tapana ajallaan tehdä ja ilmoittaa. Ylipäänsä viihdeurheilun taustayritysten toimintatapaan ei näytä kuuluvan liioitellun lainmukainen toiminta, vaan pikemmin päin vastoin. Vai millaisilla rahoilla kuvittelitte esimerkiksi Timtshenkon Jokereita ostaneen? Kovalla työllä ansaituilla ja reippaasti verotetuilla? Ja ihan oikeasti ihan omillako?

Niin että Uros-sopimus tietysti noudatti vain alan tapaa. Ostetaan säkissä jotain mistä ei tosiasiassa ole aavistustakaan mitä siellä on, ja pannaan kansa maksamaan.

Niin että  minua nyt väistämättä naurattaa Lylyn venynyt naama, kun Tamperetta uhkaa "mainehaitta". Hellanlettas sitä hyväuskoisuutta! Mutta että minun rahoillani perkele! Silloin kun sinä, minä ja Hentun Liisa verovaroilla maksamme pormestarin palkan ja Areena-yhtiössä Tamperetta edustavan/edustavien palkan, meillä on totta vie oikeus olettaa, että he myös hoitavat meidän omaisuuttamme säällisellä tavalla ja katsovat minne meidän rahamme pistävät! Ei niitä ensimmäisen huijarin taskuun tarkoitettu!

Olisi kannattanut suhtautua vanhempieni tavoin. Kurkistaa siihen putkikassiin, tarjota kahvit ja lähettää kaveri sinne mistä tulikin. 

Sivumennen sanoen, minkähän vuoksi juuri it-alaan tuntuu liittyvän sellainen määrä huijausta, onnettomia valintoja ja naurettavaa väärinarviointia. Hyvänä esimerkkinä Verohallinnon ilmeisesti Amerikasta hankkimat uudet alustat, joista maksettiin helvetillinen raha (veronmaksajien pussista) ja joiden avulla kiinteistöverotuskin "uudistui" sellaiseksi, etteivät edes ammattilaiset saa veroilmoituksesta selvää.