Kokeilin bussia 25. Sain katsella Tampereen osia, joista olen viime aikoina pysytellyt loitolla. Sain elämyksiä.
Jo Sammonkadulta Rieväkadulle siirryttäessä sain ihailla liikennejärjestelyjen uskomatonta sekavuutta ja sen aiheuttamaa hitautta. Autojonot töröttivät risteyksessä. Ei voi kuin ihailla Tampereen liikennesuunnittelijoiden taitoa. 200 000 asukkaan pikkukaupungissa kello puoli neljä iltapäivällä he osaavat saada aikaan ruuhkia. Mitä miljoonakaupungit heissä menettävätkään! Minkä kaaoksen he 10 miljoonan asukkaan Pariisissa saisivatkaan aikaan!
Sorin sillalta näin täysin uskomattoman kokoisen kaupunkisuunnittelullisen mokan. Kannen ja Areenan metallinhohtoinen mastodontti on jo puolitekoisena luhistanut katveeseensa ortodoksipyhäkön ja Sorinahteen kauniin puisen suojelurakennuksen. Tein hökötyksen suunnitteluvaiheessa yhdessä kaverieni kanssa valituksen, jota perustelimme muun muassa rakennuksen sopimattomuudella ympäristön maiseman suhteisiin. Täytyy todeta, että todellisuus on vielä karmaisevampi kuin suunnittelukuvat. Hirviö pullistelee maiseman yllä kuin merkonomi Kummola Tampereen kaupunginhallinnossa.
Pankissa sain kuulla, että sunnuntaina Nordean automaatilla maksamani laskut eivät todellakaan olleet tulleet maksetuiksi ja että, sori vaan, kaikissa Nordean maksuautomaateissa on nyt sellainen pikku ongelma, oi voi. Tiedusteluuni onko kyseessä ehkä taas yksi tapa yrittää pakottaa ihmiset siirtymään it-maksamiseen, vastattiin että ei toki. Automaatit eivät nyt toimi ihan muuten vaan.
Jahas.
Koska Tampereella bussien siirtoaika on vain tunti, oli minun samalla maksulla takaisin päästäkseni jätettävä asiointi siihen yhteen pankkivisiittiin. Kapusin bussi seitsemääntoista. Se oli täynnä. Kaksikymppiset istuivat rengas nenässä ja me 70 plus-ikäiset seisoimme. Ei se mitään, olimme hoikempia ja hyväkuntoisempia.
Matkalla näin vilauksen Tammelantorin parkkipaikoista. Kaikki olivat täynnä. Seuraava kaupunkisuunnittelullinen älynväläys on kuulemma niiden poistaminen. Herra kotikaupunkiani sen herroilta varjelkoon!
keskiviikko 29. tammikuuta 2020
maanantai 27. tammikuuta 2020
MUOVIN VÄLTTÄMISESTÄ
Ostin Pirkka-hammastikkupakkauksen. Pakkauksen etusivu on vahvaa muovia, takasivu pahvia. Pakkauksen sisällä on muovirasia, jossa hammastikut piileskelevät. Mihin sitä päällimmäistä muovirasiaa tarvitaan? Mihin sisimmäistä muovirasiaa tarvitaan? Mitä tämä moninkertainen pakkaushysteria merkitsee? Eikö yksi pahvirasia riittäisi?
Maailma hukkuu muoviin. Maan ja meren elukoita kuolee tuskallisen kuoleman muovia vatsassaan.
Eikö Suomen kaltaisessa metsäteollisuusmaassa tosiaankaan löydy sellaista osaamista, jolla siirryttäisiin näistä loputtomista muovipakkauksista ympäristöystävälliseen pahviin?
Maailma hukkuu muoviin. Maan ja meren elukoita kuolee tuskallisen kuoleman muovia vatsassaan.
Eikö Suomen kaltaisessa metsäteollisuusmaassa tosiaankaan löydy sellaista osaamista, jolla siirryttäisiin näistä loputtomista muovipakkauksista ympäristöystävälliseen pahviin?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)