ALEKSOVSKI EI OLE YKSIN
Aamulehti on paljastanut SDP:n ryhmäpuheenjohtajan, Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan ja Finnparkin hallituksen puheenjohtajan Atanas Aleksovskin saaneen Aihio Arkkitehdit oy:lta ja NCC:lta etuisuuksia, jotka ovat ainakin eettisesti, todennäköisesti myös laillisesti, kyseenalaisia.
Valokeila kohdistuu nimenomaan Aleksovskiin. Mutta vastaavalla toiminnalla on Tampereella jo hyvin pitkä historia.
Esimerkiksi 1990-luvulla, kun Aihio Arkkitehdit oli vielä nimeltään KSOY, asuivat ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jukka Järvinen (vihr, sittemmin kok) ja vaimonsa Ayla Dundar-Järvinen (vihr, sittemmin kok, nyt SDP) Finlaysonin omistajan Varman talossa, jota KSOY saneerasi. Tämä samaan aikaan kun päätettiin Finlaysonin saneerauksesta, jonka suunnitteli KSOY.
Kaupungin korkeista virkamiehistä mm. Ilkka Ojalalla ja Jyrki Laiholla oli läheiset yhteydet rakennusliikkeisiin.
Tutkivan journalismin kannattaisi ehkä tarkistaa myös eräiden kaksoisroolissa toimineiden veteraanipoliitikkojen vapaa-ajan asuntojen suunnittelijoita ja rakentajia.
Edelleen Kansi ja Areena-hankkeen taustat tarjoaisivat mielenkiintoista materiaalia, jota voisi lisävalottaa Pentti Sainion teos "Kummolan kääntöpiiri", josta löytyvä Hartwall-areenan syntykuvio on toistumassa aika lailla yksi yhteen, nyt Tampereella, ja käymässä veronmaksajille vähintään yhtä kalliiksi.
Rikosoikeuden emeritaprofessori Utriainen luonnehtii Kittilä-ilmiötä: "Jos vuosikaupalla toimitaan tällä tavalla, ulkomaailmalle sokeudutaan". Hän mainitsee Kittilän villilänsimäisen kasvun tapahtuneen "yrittäjien, poliitikkojen ja virkamiesten yhteistyöllä" ja toteaa, että näin"syntyy klaanimainen päätöksentekokulttuuri".
Kuuulostaako tutulta?
Aamulehti on paljastanut SDP:n ryhmäpuheenjohtajan, Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan ja Finnparkin hallituksen puheenjohtajan Atanas Aleksovskin saaneen Aihio Arkkitehdit oy:lta ja NCC:lta etuisuuksia, jotka ovat ainakin eettisesti, todennäköisesti myös laillisesti, kyseenalaisia.
Valokeila kohdistuu nimenomaan Aleksovskiin. Mutta vastaavalla toiminnalla on Tampereella jo hyvin pitkä historia.
Esimerkiksi 1990-luvulla, kun Aihio Arkkitehdit oli vielä nimeltään KSOY, asuivat ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jukka Järvinen (vihr, sittemmin kok) ja vaimonsa Ayla Dundar-Järvinen (vihr, sittemmin kok, nyt SDP) Finlaysonin omistajan Varman talossa, jota KSOY saneerasi. Tämä samaan aikaan kun päätettiin Finlaysonin saneerauksesta, jonka suunnitteli KSOY.
Kaupungin korkeista virkamiehistä mm. Ilkka Ojalalla ja Jyrki Laiholla oli läheiset yhteydet rakennusliikkeisiin.
Tutkivan journalismin kannattaisi ehkä tarkistaa myös eräiden kaksoisroolissa toimineiden veteraanipoliitikkojen vapaa-ajan asuntojen suunnittelijoita ja rakentajia.
Edelleen Kansi ja Areena-hankkeen taustat tarjoaisivat mielenkiintoista materiaalia, jota voisi lisävalottaa Pentti Sainion teos "Kummolan kääntöpiiri", josta löytyvä Hartwall-areenan syntykuvio on toistumassa aika lailla yksi yhteen, nyt Tampereella, ja käymässä veronmaksajille vähintään yhtä kalliiksi.
Rikosoikeuden emeritaprofessori Utriainen luonnehtii Kittilä-ilmiötä: "Jos vuosikaupalla toimitaan tällä tavalla, ulkomaailmalle sokeudutaan". Hän mainitsee Kittilän villilänsimäisen kasvun tapahtuneen "yrittäjien, poliitikkojen ja virkamiesten yhteistyöllä" ja toteaa, että näin"syntyy klaanimainen päätöksentekokulttuuri".
Kuuulostaako tutulta?
