Iltalehti 21.1.2017 kertoo, että YLE on lopettamassa Inhimillisen tekijän, jonka kahta viikottaista lähetystä seuraa 400 000-600 000 katsojaa. Yleisön suurin osa on keski-ikäisiä naisia. Eli katsojamäärä ei ainakaan ole syynä ohjelman lopettamiseen. Olisiko sitten se, että katsojakunta on kriittistä, ammattitaitoa arvostavaa väkeä? Eli tätä samaa varttunutta ja sivistynyttä yleisöä, jonka ohjelmat kuin kiusalla sijoitetaan päällekkäin, esimerkiksi siten, että sunnuntai-illan Teeman elokuvaklassikko tulee ainakin osittain samanaikaisesti ykkösen laatudekkarin kanssa.
Haluaako YLE karkottaa vaativimman katsojakuntansa? Miksi?
Tai pitääkö asiaa katsoa toisesta kulmasta? Kun YLEn johtajaksi valittiin kauppatieteen maisteri
Lauri Kivinen, jolla ei ole yleisradioalan osaamista vaan menneisyys Nokian johtoportaassa ja viimeksi Nokia Siemen Networkin yhteiskuntajohtajana, muutettiin toimi määräaikaisesta toistaiseksi voimassa olevaksi ja palkka nostettiin siihenastisesta 16 500E:sta 25 000 euroon kuussa. Tämä merkitsee 300 000 E:n vuosipalkkaa ja 102 000E vuodessa edellistä kalliimpaa johtajaa. Ns hallitusammattilaiset harrastavat tämän tason palkkoja ja näyttävät kokevan tehtäväkseen ns.voiton tekemisen hinnalla millä hyvänsä. Kivisen kohdalla tämä voiton tekeminen millä hinnalla hyvänsä huipentui edellisessä työpaikassa Iranin hallituksen kanssa tehdysssä valvontakeskuksen kaupassa. Ainakin Washington Timesin mukaan kyseinen valvontakeskus mahdollisti Iranin kansannousun tukahduttamisen.
YLE:ssä voitontavoittelu näyttää merkitsevän yhä uusien oikeitten, taitavien toimittajien tekemien ohjelmien lopettamista ja korvaamista erilaisilla hölöohjelmilla, joissa julkisuustyrkyt temppuilevat ilmaiseksi harrastajajuontajien johdolla, joille ei tarvitse maksaa ammattilaisen palkkaa.
YLEn Luovien sisältöjen johtajan Ville Vilenin mukaan (IL 21.1.) YLE satsaa nyt esim. Menneisyyden metsästäjiin ja Elossa 24h-sarjaan. Jälkimmäistä en tunne, mutta Menneisyyden metsästäjät on harrastajamaista työtä aina esiintyjien heikkoa ulosantia ja äärimmäisen kehnoa äänitystä myöten.
Tietysti johtajan korotettu palkka täytyy jostakin nyhtää, mutta kovin kehnoa on, jos se tapahtuu oikeiden ohjelmien ja oikeiden toimittajien kustannuksella, joiden vähentäminen aloitettiin jo Jungnerin kaudella. Meno jatkuu.
YLEssä on käynnissä tuotannon mittavat yt-neuvottelut ja esim. Akuutin koko tuotantoryhmä on irtisanottu jo viime syksynä. Lisää on tulossa.
Ensin muutettiin TV-lupa veroksi ja sitten jo alkoikin koko varsinaisen toiminnan, sen substanssin, alasajo ilman, että turhautunut yleisö voisi edes lupaa irtisanomalla ilmaista mielipidettään.
maanantai 23. tammikuuta 2017
lauantai 21. tammikuuta 2017
NIILLÄ ON NYT UUSI PRESIDENTTTI
USA:n uusi presidentti vannoi virkavalansa tänään. Maailman suurimmalla asemahdilla on päämies, joka leuhkii naisten haarovälin kourimisella eikä saa millään Leningrad Cowboys-kampaustaan pysymään pystyssä.
Jumala Amerikkaa ja maailmaa varjelkoon!
Jumala Amerikkaa ja maailmaa varjelkoon!
perjantai 20. tammikuuta 2017
ELINKEINOELÄMÄN JUOKSUPOIKA ASIALLA
Yrityselämän juoksupoika Matti Apunen kirjoittaa (AL 15.1.2017) otsikolla "Tyhjä tila on talousrikos" ja kieltämättä pistää ajattelemaan. Ensinnäkin: mikä on "tyhjä tila"?
Toiseksi hänelle (kuten monelle muullekin) tuntuu olevan ongelmana pakkomielle, että Tampereen tulisi olla suurkaupunki. Miksi ihmeessä?
Miksi havitella jotain niin järjetöntä, maassa jonka väkiluku kaikkineenkin on vain viitisen miljoonaa ja risat. Eli jos koko maan asujamisto sullottaisiin yhteen kaupunkiin, saataisiin aikaan suurkaupunki.
Apusen (ja talouselämän) mielestä ihmisten pitäisi asua tiheästi kuin sillit suolassa. se kun tuottaa yrityksille eniten etua. Tutkimusten mukaan kylläkään ihmisille ei. Ihmisen fyysispsyykkinen hyvinvointi vaatii väljyyttä asumiseen ja olemiseen, vihreyttä, puistoa, metsää. Tunnetusti stressitaso ja verenpaine laskee puistossa tai metsässä käyskentelevällä, kun taas liian tiheä asuminen tuottaa ahdistusta, stressiä, melua ja sen aiheuttamia lukuisia terveyshaittoja.
Apusen kaupunki ei olekaan suunniteltu ihmisen vaan yrityselämän hyvinvointia ajatellen.
Apunen puolustelee YIT:n edun vuoksi rakennettua Rantatunnelia vedoten amerikkalaiskaupunkien esimerkkeihin: San Franciscon, New Yorkin, Bostonin tunneleihin mutta unohtaa jostain syystä mainita, että San Franciscon metropolialueen asukasmäärä on 8,6 miljoonaa, New Yorkin 8,4 miljoonaa ja Bostonin 8 miljoonaa eikä myöskään kerro, että esim New Yorkissa on yksin Central Parkissa 3,4 neliökilometrin verran Apusen "tyhjää tilaa" - että tilanne vaikkapa Friscon mäkisessä maastossa on aika tavalla eri kuin Tampereella, missä tunneli rakennettiin tasamaalle.
Kummallisin on Apusen arkkitehtuurinäkemys. Hänestä Tampereen arkkitehtuuri on "keskimittaista, keskivertaista ja epäkiinnostavaa" eikä sillä ilman "tehtaita ja Bertel Strömmeriä olisi omaa ilmettä".
Hän ei liene kuullut Lars Sonckista (Tuomiokirkko), Viwi Lönnistä (mm Pääpaloasema), Birger Federleystä (mm. Tuomisen kivimuuri, Kymmenenmiehen talo, De Gamlas Hem, Laukonlinna) eikä vuonna 1960 syntyneenä tietysti ole ehtinyt nähdä Tamperetta siinä asussa kun se vielä oli oikeasti urbaani jugendin ja puutaloempiren leimaama tyylikäs ja maiseman rakenteeseen hienosti istuva pikkukaupunki. Nykyäänhän se on hiukan sekava maalaisnousukkaiden kaupunkikäsityksen ja entisen loiston jäänteiden yhdistelmä.
Apusen näkemyksen mukaan kaupunki kohenisi Libeskindin arkkitehtuurin avulla, jonka Wau-tyyli kieltämättä kolahtaakin maalaiskeskiluokkaan: onhan se isoa ja aggressiivista. Mutta oikeasti urbaani ihminen ( joka Hannu Raittilan mukaan on olennaisesti konservatiivi) kammoaa Libeskindin tapaa särkeä maisema ja sen edustama kulttuuriperintö tuomatta mitään oikeasti luovaa tilalle.
Ja alkuun palatakseni:On jotenkin hupaisaa - vaikka maiseman ja kulttuurin kannalta murheellista - että 200 000:n asukkaan pikkukaupungin pitäisi välttämättä kuvitella olevansa miljoonakaupunki ja ahtaa kapealle kannakselle suurkaupungin kokoluokan mega-arkkitehtuuria. Se on pikkuisen lapsellista, tai ikään kuin henkistä Viagraa. Ja kaikkihan tietävät, että Viagran yliannostus on hyvin, hyvin vaarallista ja voi viedä jopa hengen. Hengen voi viedä kaupungiltakin, sen kaupungin hengen.
Toiseksi hänelle (kuten monelle muullekin) tuntuu olevan ongelmana pakkomielle, että Tampereen tulisi olla suurkaupunki. Miksi ihmeessä?
Miksi havitella jotain niin järjetöntä, maassa jonka väkiluku kaikkineenkin on vain viitisen miljoonaa ja risat. Eli jos koko maan asujamisto sullottaisiin yhteen kaupunkiin, saataisiin aikaan suurkaupunki.
Apusen (ja talouselämän) mielestä ihmisten pitäisi asua tiheästi kuin sillit suolassa. se kun tuottaa yrityksille eniten etua. Tutkimusten mukaan kylläkään ihmisille ei. Ihmisen fyysispsyykkinen hyvinvointi vaatii väljyyttä asumiseen ja olemiseen, vihreyttä, puistoa, metsää. Tunnetusti stressitaso ja verenpaine laskee puistossa tai metsässä käyskentelevällä, kun taas liian tiheä asuminen tuottaa ahdistusta, stressiä, melua ja sen aiheuttamia lukuisia terveyshaittoja.
Apusen kaupunki ei olekaan suunniteltu ihmisen vaan yrityselämän hyvinvointia ajatellen.
Apunen puolustelee YIT:n edun vuoksi rakennettua Rantatunnelia vedoten amerikkalaiskaupunkien esimerkkeihin: San Franciscon, New Yorkin, Bostonin tunneleihin mutta unohtaa jostain syystä mainita, että San Franciscon metropolialueen asukasmäärä on 8,6 miljoonaa, New Yorkin 8,4 miljoonaa ja Bostonin 8 miljoonaa eikä myöskään kerro, että esim New Yorkissa on yksin Central Parkissa 3,4 neliökilometrin verran Apusen "tyhjää tilaa" - että tilanne vaikkapa Friscon mäkisessä maastossa on aika tavalla eri kuin Tampereella, missä tunneli rakennettiin tasamaalle.
Kummallisin on Apusen arkkitehtuurinäkemys. Hänestä Tampereen arkkitehtuuri on "keskimittaista, keskivertaista ja epäkiinnostavaa" eikä sillä ilman "tehtaita ja Bertel Strömmeriä olisi omaa ilmettä".
Hän ei liene kuullut Lars Sonckista (Tuomiokirkko), Viwi Lönnistä (mm Pääpaloasema), Birger Federleystä (mm. Tuomisen kivimuuri, Kymmenenmiehen talo, De Gamlas Hem, Laukonlinna) eikä vuonna 1960 syntyneenä tietysti ole ehtinyt nähdä Tamperetta siinä asussa kun se vielä oli oikeasti urbaani jugendin ja puutaloempiren leimaama tyylikäs ja maiseman rakenteeseen hienosti istuva pikkukaupunki. Nykyäänhän se on hiukan sekava maalaisnousukkaiden kaupunkikäsityksen ja entisen loiston jäänteiden yhdistelmä.
Apusen näkemyksen mukaan kaupunki kohenisi Libeskindin arkkitehtuurin avulla, jonka Wau-tyyli kieltämättä kolahtaakin maalaiskeskiluokkaan: onhan se isoa ja aggressiivista. Mutta oikeasti urbaani ihminen ( joka Hannu Raittilan mukaan on olennaisesti konservatiivi) kammoaa Libeskindin tapaa särkeä maisema ja sen edustama kulttuuriperintö tuomatta mitään oikeasti luovaa tilalle.
Ja alkuun palatakseni:On jotenkin hupaisaa - vaikka maiseman ja kulttuurin kannalta murheellista - että 200 000:n asukkaan pikkukaupungin pitäisi välttämättä kuvitella olevansa miljoonakaupunki ja ahtaa kapealle kannakselle suurkaupungin kokoluokan mega-arkkitehtuuria. Se on pikkuisen lapsellista, tai ikään kuin henkistä Viagraa. Ja kaikkihan tietävät, että Viagran yliannostus on hyvin, hyvin vaarallista ja voi viedä jopa hengen. Hengen voi viedä kaupungiltakin, sen kaupungin hengen.
lauantai 31. joulukuuta 2016
KAUPUNKILAISIA PETKUTETTIIN TUNNELIPÄÄTÖKSESSÄ
Nyt sen sitten tunnustavat Tampereen kaupungin päättäjätkin. AL 30.12.2016. kertoo valtaapitävien eli kokoomuksen, rkp:n, vihreiden, keskustan, kristillisdemokraattien ja sitoutumattomien yhdessä linjanneen, että tunneliin ei Näsinkallion liittymää tule - siitä huolimatta, että se keskustan liikenteen sujuvuuden kannalta on välttämätön. Se kun vain olisi kasvattanut tunnelin rakennuskuluja, että sitä rakennusliike YIT:tä hyödyttävää päätöstä ei olisi saatu nuijittua läpi.
Nyt Satakunnankadun liikenne on kasvanut 4000:lla eli 16 000:sta 20 000:een ajoneuvoon vuorokaudessa.
Mm. vihreiden silloinen ryhmäpuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen perustelee nyt suoraan, että tunnelipäätös ei olisi mennyt läpi, ellei kuluja olisi suitsittu. Kun kuitenkin tiedossa oli, että Näsilinnankallion liittymä on välttämätön, siinä ei pelkästään juntattu tunnelipäätös väärin perustein läpi, vaan myös samalla aiheutettiin vuosien ruuhka keskustaan ja veronmaksajien laskun huomattava kasvu: kun kyseisen liittymän hinta-arvio silloin oli 25 miljoonaa, on se nyt jo 30-40 miljoonaa. Mitä sitten lopullisesti lieneekään.
Nyt kun kaupungin keskustan liikenne on XL-ryhmän toimesta ja päätöksellä ruuhkautettu, kannattaisi ehkä ottaa järki käteen ja tarkastella myös Kansi ja Areena-päätöstä uudelleen mm. liikenteen kannalta. Mitä sinne suunnitellut tuhannet uudet asukkaat liikenteen kannalta merkitsevät? Entä urheilu- ja muiden tapahtumien edellyttämä liikenne? Miten se saadaan mahtumaan ja minne?
Toinen asia on sijoittajaryhmittymä, jonka kaikkia sijoittajia ei edes tiedetä. Se tiedetään, että projektia vetävä SRV ja sen johtaja Ilpo Kokkila harjoittavat aggressiivista verosuunnittelua. Nyt viimeksi Rakennuslehti uutisoi Kokkilan myyneen 22.12.2016 SRV:n osakkeita kahdelle pojalleen yli 56 miljoonan alihintaan (0,64 E:n osakehintaan, kun kaupantekopäivän pörssikurssi oli 4,96E/osake).
Tampereen kaupungin linjaushan on, että veroparatiisiyhteyksiä omaavien yritysten kanssa ei olla tekemisissä. Entä aggressiivisen verosuunnittelun yleensä? En nyt puhu laillisuudesta enkä niin kauheasti moraalistakaan, vaan siitä, mikä täsmälleen ottaen mahtaa olla kaupungin todellinen linjaus verojen välttelyn suhteen.
Nyt Satakunnankadun liikenne on kasvanut 4000:lla eli 16 000:sta 20 000:een ajoneuvoon vuorokaudessa.
Mm. vihreiden silloinen ryhmäpuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen perustelee nyt suoraan, että tunnelipäätös ei olisi mennyt läpi, ellei kuluja olisi suitsittu. Kun kuitenkin tiedossa oli, että Näsilinnankallion liittymä on välttämätön, siinä ei pelkästään juntattu tunnelipäätös väärin perustein läpi, vaan myös samalla aiheutettiin vuosien ruuhka keskustaan ja veronmaksajien laskun huomattava kasvu: kun kyseisen liittymän hinta-arvio silloin oli 25 miljoonaa, on se nyt jo 30-40 miljoonaa. Mitä sitten lopullisesti lieneekään.
Nyt kun kaupungin keskustan liikenne on XL-ryhmän toimesta ja päätöksellä ruuhkautettu, kannattaisi ehkä ottaa järki käteen ja tarkastella myös Kansi ja Areena-päätöstä uudelleen mm. liikenteen kannalta. Mitä sinne suunnitellut tuhannet uudet asukkaat liikenteen kannalta merkitsevät? Entä urheilu- ja muiden tapahtumien edellyttämä liikenne? Miten se saadaan mahtumaan ja minne?
Toinen asia on sijoittajaryhmittymä, jonka kaikkia sijoittajia ei edes tiedetä. Se tiedetään, että projektia vetävä SRV ja sen johtaja Ilpo Kokkila harjoittavat aggressiivista verosuunnittelua. Nyt viimeksi Rakennuslehti uutisoi Kokkilan myyneen 22.12.2016 SRV:n osakkeita kahdelle pojalleen yli 56 miljoonan alihintaan (0,64 E:n osakehintaan, kun kaupantekopäivän pörssikurssi oli 4,96E/osake).
Tampereen kaupungin linjaushan on, että veroparatiisiyhteyksiä omaavien yritysten kanssa ei olla tekemisissä. Entä aggressiivisen verosuunnittelun yleensä? En nyt puhu laillisuudesta enkä niin kauheasti moraalistakaan, vaan siitä, mikä täsmälleen ottaen mahtaa olla kaupungin todellinen linjaus verojen välttelyn suhteen.
keskiviikko 28. joulukuuta 2016
MIKSI ELÄINSUOJELIJAT KASTROIVAT?
Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä taistelusta, joka käytiin koirien korvien ja häntien typistämistä vastaan. Lopulta saatiin laki, joka kieltää nämä julmat ja tarpeettomat toimenpiteet.
Sitä oudommalta tuntuu, että nykyään nimenomaan eläinsuojelijat rutiinimaisesti kastroivat tai steriloivat kaikki uusiin koteihin välittämänsä koirat, ikään tai kuntoon katsomatta.
Ymmärrän, jos toimenpide tehdään terveyssyistä, esimerkiksi märkäkohdun tai kivessyövän vuoksi. Tai jos eri sukupuolta olevien koirien eläminen samassa kodissa käy ylivoimaisen ongelmalliseksi. Mutta terveiden pikku pentujen järjestelmällistä kastrointia ja sterilointia minun on vaikea hyväksyä.
Paitsi että siinä typistetään eläimeltä kokonainen persoonallisuuden alue, tuottaa sterilointi ja kastrointi monia terveysongelmia. Ruokahalu kasvaa ja ylipaino altistaa monille sairauksille. Turkin laatu kärsii. Vanhemmiten uhkaavat muun muassa kilpirauhassairaudet ja inkontinenssi.
Entä jos leikattu rescuekoira osoittautuu suurenmoiseksi yksilöksi, jonka terveys- ja muut geenit olisi ehdottomasti kannattanut periyttää?
Kerran minua vastaan tuli schäferiä taluttava mies, joka päivitteli miksei koiran ärhäkkyys kadonnut, vaikka koiralta kastroinnin lisäksi amputoitiin vielä peniskin. Teki mieli kysyä, olisiko hän itse tullut vastaavasta toimenpiteestä hyväntuuliseksi.
Eläinsuojelijat varmasti tarkoittavat hyvää. Mutta onkohan tuo keino ihan oikea?
torstai 22. joulukuuta 2016
MARKKINOIDEN MUKAANKO TAMPERETTA RAKENNETAAN?
Viimeiset valitukset kannen ja Areenan konsortiokäsittelystä ovat vielä kesken, kun alueen torn
italoihin jo halutaan lisää kerroksia ja 1500 asukasta alun perin ilmoitettua enemmän. Hankejohtaja Tero Tenhunen ilmoittaa, että "suunnitelmia on päivitetty markkinoiden muutosten mukaisiksi".
Siis kapitalismin anarkiaan kuuluvien nopeiden markkinaheilahtelujen vuoksi halutaan kasvattaa Libkindin megamötiskö vielä hirviömäisemmäksi, vielä enemmän olemassaolevasta kaupunkirakenteesta poikkeavaksi. Samassa aamulehden uutisessa kerrotaan ohimennen, että projektivetäjä SRV ei vielä paljasta sijoittajien määrää tai osuuksia.
Kaupunkia on toki drastisesti muuteltu ennenkin. Jo 1920-luvulla Tampereen keskustaa muokattiin voimakkaasti fasisti Rafael Haarlan, mm Lapuan liikkeen johtajien jyrkintä linjaa edustaneen talousmiehen, makusuunnan mukaiseksi (mm. Haarlan palatsi, Hämeensilta patsaineen), mutta silloinen uudisrakentaminen pysyi sentään jonkinlaisessa suhteessa kaupungin maisemaan, sen rakenteeseen ja olemassaolevaan arkkitehtuuriin.
Sitä paitsi Haarla, ellen väärin muista, kustansi itse rakennuksensa, jopa Hämeensillan patsaat, joiden tehtävä oli todistaa suomalaisten kuulumista arjalaiseen rotuun. Nämä nykyiset rakennuttajathan kustannuttavat laitoksensa tamperelaisilla veronmaksajilla. Siis nämä sijoittajat, joita emme edes tiedä.
Lähetin ylläseisovan Aamulehden yleisönosastoon viikkoja sitten. Julkisuuteen se ei ole päässyt. En tiedä kuinka moni Kantta ja Areenaa ja siihen liittyvää päätöksentekokulttuuria kritisoiva kirjoitus on kokenut saman kohtalon. Aamulehdellä ja sen toimituskunnalla on mitä ilmeisimmin luja toimituskuri Kannen ja Areenan suhteen. Kiinnostavaa.
italoihin jo halutaan lisää kerroksia ja 1500 asukasta alun perin ilmoitettua enemmän. Hankejohtaja Tero Tenhunen ilmoittaa, että "suunnitelmia on päivitetty markkinoiden muutosten mukaisiksi".
Siis kapitalismin anarkiaan kuuluvien nopeiden markkinaheilahtelujen vuoksi halutaan kasvattaa Libkindin megamötiskö vielä hirviömäisemmäksi, vielä enemmän olemassaolevasta kaupunkirakenteesta poikkeavaksi. Samassa aamulehden uutisessa kerrotaan ohimennen, että projektivetäjä SRV ei vielä paljasta sijoittajien määrää tai osuuksia.
Kaupunkia on toki drastisesti muuteltu ennenkin. Jo 1920-luvulla Tampereen keskustaa muokattiin voimakkaasti fasisti Rafael Haarlan, mm Lapuan liikkeen johtajien jyrkintä linjaa edustaneen talousmiehen, makusuunnan mukaiseksi (mm. Haarlan palatsi, Hämeensilta patsaineen), mutta silloinen uudisrakentaminen pysyi sentään jonkinlaisessa suhteessa kaupungin maisemaan, sen rakenteeseen ja olemassaolevaan arkkitehtuuriin.
Sitä paitsi Haarla, ellen väärin muista, kustansi itse rakennuksensa, jopa Hämeensillan patsaat, joiden tehtävä oli todistaa suomalaisten kuulumista arjalaiseen rotuun. Nämä nykyiset rakennuttajathan kustannuttavat laitoksensa tamperelaisilla veronmaksajilla. Siis nämä sijoittajat, joita emme edes tiedä.
Lähetin ylläseisovan Aamulehden yleisönosastoon viikkoja sitten. Julkisuuteen se ei ole päässyt. En tiedä kuinka moni Kantta ja Areenaa ja siihen liittyvää päätöksentekokulttuuria kritisoiva kirjoitus on kokenut saman kohtalon. Aamulehdellä ja sen toimituskunnalla on mitä ilmeisimmin luja toimituskuri Kannen ja Areenan suhteen. Kiinnostavaa.
lauantai 26. marraskuuta 2016
AKKA, KOIRA JA TERVEYDENHOITO
Kun Nelli aamulla oksensi kolme viiden sentin kolikkoa, hän pääsi jo puolen tunnin kuluttua röntgeniin, jossa tarkastettiin, oliko mahalaukussa muita kolikoita matkalla suolistoon ja tarvittiinko oksennuspiikkiä. Eläinlääkäriaseman tiedostosta nähtiin heti hänen kaikki aiemmat hoitonsa, sairautensa, lääkityksensä ja allergiansa.
Kun itse vääntäydyin helvetillisen selkäkivun kourissa Acutaan, sain kärvistellä tuskissani kolme tuntia ennen kuin pääsin lääkärin puheille. Nuori lääkäri määräsi kipulääkkeen sekä tulehduslääkkeen, jota en kuitenkaan voinut käyttää, koska se sisälsi ainetta, jolle olen allerginen. Myöhemmin postissa saamassani tapausselostuksessa toistuivat moneen kertaan sanat "potilaan kertoman mukaan", eli lääkäri ei ollut ilmeisesti päässyt tiedostoon, jossa on tarkat kuvat selkäruodostani sekä luettelo allergioista.
Pitääkö tästä päätellä, että eläinlääkäriasemalla on toimiva potilastiedosto, kun taas TAYSissa ei ole?
Kun Nelli kymmenen aikaan iltalenkillä napsi suuhunsa epäilyttävän näköisiä paloja, hän pääsi parissakymmenessä minuutissa eläinlääkäripäivystykseen, jossa hänet välittömästi oksennutettiin.
Kun itse iltakahdeksalta onnistuin upottamaan pumpulitupon korvaani, olivat kaikki yksityiset ihmislääkäriasemat jo kiinni. Piti valita menenkö kolmeksi-neljäksi tunniksi Acutaan vai nousenko aamulla kukonlaulun aikaan oman terveysaseman sairaanhoitajan ronkittavaksi.
Pitääkö tästä päätellä, että ihmisiä ei kannata hoitaa yöaikaan edes tuplapalkkioilla, mutta koiria kannattaa?
Kun Nelliltä repesi ristiside, hän pääsi tunnissa lääkärille. Kun itseltäni katkesi värttinäluu, sain odottaa Acutassa neljä tuntia jääpussi käsivarrella.
Olen iloinen siitä, että koirani saa ripeästi hoitoa kaikkina vuorokaudenaikoina ja että eläinlääkäriasemalla on toimiva tietokoneohjelma, joka kertoo heti ja helposti Nellin koko sairaushistorian.
Mutta samalla ihmettelen, onko saman tehokkuuden ja helppouden järjestäminen ihmiskansalaiselle jostain syystä ylivoimaista ja mikä se syy voisi olla? Onko esimerkiksi Acutan tietojärjestelmä valittu heikommalla asiantuntemuksella kuin eläinlääkäriaseman? Ovatko valintaan vaikuttaneet muut perusteet kuin toimivuus ja sopivuus kyseiseen tarkoitukseen?
Kun Nelli aamulla oksensi kolme viiden sentin kolikkoa, hän pääsi jo puolen tunnin kuluttua röntgeniin, jossa tarkastettiin, oliko mahalaukussa muita kolikoita matkalla suolistoon ja tarvittiinko oksennuspiikkiä. Eläinlääkäriaseman tiedostosta nähtiin heti hänen kaikki aiemmat hoitonsa, sairautensa, lääkityksensä ja allergiansa.
Kun itse vääntäydyin helvetillisen selkäkivun kourissa Acutaan, sain kärvistellä tuskissani kolme tuntia ennen kuin pääsin lääkärin puheille. Nuori lääkäri määräsi kipulääkkeen sekä tulehduslääkkeen, jota en kuitenkaan voinut käyttää, koska se sisälsi ainetta, jolle olen allerginen. Myöhemmin postissa saamassani tapausselostuksessa toistuivat moneen kertaan sanat "potilaan kertoman mukaan", eli lääkäri ei ollut ilmeisesti päässyt tiedostoon, jossa on tarkat kuvat selkäruodostani sekä luettelo allergioista.
Pitääkö tästä päätellä, että eläinlääkäriasemalla on toimiva potilastiedosto, kun taas TAYSissa ei ole?
Kun Nelli kymmenen aikaan iltalenkillä napsi suuhunsa epäilyttävän näköisiä paloja, hän pääsi parissakymmenessä minuutissa eläinlääkäripäivystykseen, jossa hänet välittömästi oksennutettiin.
Kun itse iltakahdeksalta onnistuin upottamaan pumpulitupon korvaani, olivat kaikki yksityiset ihmislääkäriasemat jo kiinni. Piti valita menenkö kolmeksi-neljäksi tunniksi Acutaan vai nousenko aamulla kukonlaulun aikaan oman terveysaseman sairaanhoitajan ronkittavaksi.
Pitääkö tästä päätellä, että ihmisiä ei kannata hoitaa yöaikaan edes tuplapalkkioilla, mutta koiria kannattaa?
Kun Nelliltä repesi ristiside, hän pääsi tunnissa lääkärille. Kun itseltäni katkesi värttinäluu, sain odottaa Acutassa neljä tuntia jääpussi käsivarrella.
Olen iloinen siitä, että koirani saa ripeästi hoitoa kaikkina vuorokaudenaikoina ja että eläinlääkäriasemalla on toimiva tietokoneohjelma, joka kertoo heti ja helposti Nellin koko sairaushistorian.
Mutta samalla ihmettelen, onko saman tehokkuuden ja helppouden järjestäminen ihmiskansalaiselle jostain syystä ylivoimaista ja mikä se syy voisi olla? Onko esimerkiksi Acutan tietojärjestelmä valittu heikommalla asiantuntemuksella kuin eläinlääkäriaseman? Ovatko valintaan vaikuttaneet muut perusteet kuin toimivuus ja sopivuus kyseiseen tarkoitukseen?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)