NE PUUTTUVAT 60 MILJOONAA

Tampereen kaupungin kassasta puuttuu 60 miljoonaa euroa, joita nyt haetaan kissojen ja koirien kanssa - oletettavasti taas kerran vanhasta osoitteesta eli vanhuksilta, lapsilta, sairailta ja kulttuurista.
Sattumalta juuri samalla 60 miljoonalla kaupunki avustaa herrojen Kummola, Harkimo ja Sulin Areenaan liittyviä liiketoimia.
Entä jos luovuttaisiin tuosta köyhäinavusta ja palautettaisiin rahat käytettäviksi kaupungin lakisääteisiin velvollisuuksiin. Siis niihin, jotka koskevat vanhuksia, lapsia, sairaita jne.
Oletteko muuten huomanneet, että Aamulehden yleisönosastossa ei enää julkaista kirjoituksia, joiden taso ylittää toimituksellisten  - eli siis näiden toimittajina esiintyvien, tosiasiassa lehden "sidosryhmien" (kuten rakennusliikkeiden) lobbarien - tekeleet? Joista äskettäisenä esimerkkinä aukeaman haastattelu Mika Sulinin urotöistä - joiden todelliseen karvaan voi tutustua vaikkapa Pentti Sainion kirjassa "Kummolan kääntöpiiri". Suosittelen teosta kaikille, joita urheiluviihteen ympärillä pyörivät miljoonat kiinnostavat.

PAASIKIVEN OPETUS

J.K. Paasikivi oli sitä mieltä, että maantiedettä vastaan ei kannata rimpuilla. Se on mitä on. Tämä karu tosiasia kannattaisi muistaa Tampereellakin. Huolimatta loputtoman kasvun uskonnosta, ahneuden sakralisoinnista, mammonantavoittelun pyhittämisestä ja - ehkä ennen kaikkea - virka- ja luottamusmiesten ja rakennusliikkeiden pyhästä kolminaisuudesta.
Tampereen maantieteellinen sijainti - kapea maakaistale kahden järven välissä - on se tosiasia, mistä kaiken kaupunkisuunnittelun pitäisi lähteä.
Se tarkoittaa käytännössä, että Tampereen pitäisi olla pikkukaupunki ja sellaisena pysyä. Sellaista liikenneratkaisua ei yksinkertaisesti ole, millä suurkaupunki Tampereen liikenne saataisiin sujuvaksi.
Tunnelihanke masinoitiin liikkeelle muka liikenteen sujuvoittamiseksi. Todellinen päämäärä oli tietysti YIT:n etu. YIT:n myyränä Ilkka Ojala värvättiin hyvissä ajoin kaupungin palvelukseen. Sitten,kun otollinen aika oli tullut, ELY-keskuksen johtajaksi nimitettin YIT:n paikallisjohtajan rouva Riitta Varpe. Aiheesta tilatut selvitykset keskittyivät ylistämään tunnelin erinomaisia etuja; muita vaihtoehtoja ei edes perusteellisesti käsitelty.
Tulos: Toistuvat ruuhkat tunnelissa ja Satakunnankadulla. Arvokasta rakennusmaata YIT:lle.
Sitten alkoi ratikkalobbaus, ratikan jonka pääasiallisena tarkoituksena on luoda rakennusliikkeille valtava kysyntä, ratikka kun täytyy tehdä kannattavaksi. Eikä se ole kannattava ilman kymmeniä tuhansia uusia asuntoja ja asukkaita.
ELY - jonka johtajana ei enää ole rakennusliikkeen edustaja - valitti Näsijärven täyttösuunnitelmasta, jota ei tosiasiassa tarvita ratikan vaan rakennusliikkeiden edun vuoksi, näyttää häviävän taistelussa, jonka lopputulos saattaa olla yllättävä.

VASTUULLINEN BANAANI

Lidlin seinästä luin, että kaupassa myydään Reilun kaupan "vastuullista banaania". "Vastuullinen banaani"? Miten mahtaa käyttäytyä sen vastakohta, vastuuton banaani? Hyvä kumminkin, että joku tässä maailmassa on vastuullinen.
Tampereen kaupungin päättäjät taas eivät näköjään liialla vastuunkannolla itseään rasita. Megalomaanisilla investoinneilla on saatettu kaupungin talous kuralle. 60 miljoonaa heitetään Kummolan ja kumppanien Kansi ja Areena-hankkeeseen välittämättä Hartwall-areenan ja saman porukan aiempien liiketoimien antamista opetuksista (ks Pentti Sainio: Kummolan kääntöpiiri).
Mutta ei se mitään, pannaan kuntalaiset maksamaan. Lisää veroja, ja palvelut kortille. Yhtiöitetään Infra ja saadaan taas siirrettyä iso osa kaupungin taloutta demokratian ulkopuoliseen avaruuteen.
Ratikkatouhulla on tapettu iso määrä yrityksiä. Hämeenkadulla toimii kohta vain Kauppahalli ja Yliopiston apteekki. Vimeisin lähtijä on iso H & M-ketju, mikä tietää taas muutamaa kymmentä työtöntä lisää. Mutta ei se mitään.Maansiirtoyritykset ja rakennusliikkeet kiittävät hallinnossa toimivia bulvaanejaan.
Tunnelin piti helpottaa ruuhkia, mutta nyt kilometrien autojonot seisovat odottamassa pääsyä tukkoiseen madonreikään, jonka jatkuvasti toistuva puhdistaminen nielee aikaa ja rahaa. Mutta ei se mitään, YIT pelasti taloutensa, ja päätösprosessin ajaksi ELY-keskuksen johtoon palkattu YIT:n johtajan rouva saattoi jättää sen tehtävän hyvin hoidettuna ja siirtyä uusiin seikkailuihin.
Ja me sen kuin maksamme.
Seuraavaksi maksamme Näsijärven täyttämisen, jotta ratikkapäätöksen tarkoittama rakennusliikkeiden paratiisi toteutuu valtavina rakennushankkeina kaupungin länsipuolella.
Ja me maksamme. Olemme kuin se vastuullinen banaani. Ei meiltäkään kysytä. 

TODELLA HYVÄ NAISTENPÄIVÄ

Harvoin olen niin ilolla toivotellut hyvää naisten päivää. Suomen ehkä kaikkien aikojen kallein hallitus erosi. Tai: älysi viimeinkin erota.
Enkä nyt ajattele pelkästään soteen pistettyjä kahtakymmentä miljoonaa. Enkä taksiuudistusta ja muita suhmurointeja, jotka tekevät Anne Berneristä yhden kalleimpia ministereitä mitä meillä on koskaan ollut.
Pelkään, että ajan mittaan elinkeinoministeri Lintilän hyvin pienelle mediahuomiolle jääneet kansallisvarallisuuden polkumyynnit ovat tuhoisan hallituksen kaikkein katastrofaalisin toimi, jonka seuraukset tajutaan vasta jatkossa.
On paradoksaalista, että juuri liike-elämän edustajien liike-elämän toimintatavoilla johtama hallitus on osoittautunut kansallisomaisuudelle tuhoisammaksi kuin mikään aikaisempi hallitus. Olettamahan nimenomaan on, että liikemies ymmärtää rahan päälle. Mutta kun näyttö osoittaa päinvastaista. On myyty arvokasta omaisuutta pilkkahintaan. On suorastaan todistettu, että pyhä kilpailu - esimerkiksi taksitoiminnassa - ei laske hinta ja paranna laatua, vaan tulos on päinvastainen.
Kilpailutus esim. vanhushoivassa on johtanut suoranaiseen rikollisuuteen. Hallitus on suhmuroinut sillä nimenomaisella alueella, jolla sen osaaminen on.
Muista alueista puhumattakaan.
Niin että olipa hyvä naisten päivä. 

Vanhushoivayrittäjien miljoonatulot - rikollista rahaa?

Viime aikojen - ja aikaisempienkin - tietojen mukaan monissa kansainvälisten sijoitusyhtiöiden omistamissa vanhusten hoivakodeissa on rikottu lakia. Sitä on rikottu järjestelmällisesti ja voitontekotarkoituksessa. Merkitseekö se, että niillä tehdyt miljoonat ovat rikoksellä ansaittua rahaa, joka pitäisi hyvittää uhreille? Yleensähän rikolliset tuomitaan sekä korvauksiin niille, joille vahinkoa on aiheutettu, että rangaistukseen rikollisesta toiminnasta.
Vai onko vanhuksia kohtaan harjoitettu järjestelmällinen lainrikkominen jostain syystä esivallan suojeluksessa? Mikä se syy olisi?

SIVISTYSVALTIO EI TEE VANHUKSISTA KAUPPATAVARAA

Jäävuoren kylmäävä huippu on noussut pintaan. Esperi Caren toiminnassa havaitut puutteet ja yksi niide n todennäköisesti aiheuttama kuolemantapaus ovat valpastuttaneet Valviran. Yksi Esperin hoivakodeista on suljettu todettujen virheiden vuoksi. Mutta jokainen, joka on vanhushoivaan hiukankaan tutustunut, tietää, että kyse ei ole vain yhden ison ketjun voitontavoittelussa aiheutuneista virheistä ja epäinhimillisyydestä, vaan ongelma koskee koko kenttää. Haamuhoitajat ja alimitoitetun hoitohenkilökunnan väsyminen toisaalta ja asiakkaiden  kärsimys ja heidän ihmisarvonsa ohittaminen toisaalta näyttävät olevan päättäjien hyväksymää arkipäivää.
Saman arkipäivän toista puolta ovat sitten esim. Esperin toimitusjohtajan Marja Aarnio-Isohannin vuoden 2016 5,2 miljoonaan nousseet verotettavat pääomatulot ja Esperin harjoittama veronkierto. Vuonna 2017 Esperi maksoi tuloveroveroa 11 prosenttia liikevoitostaan. Vertailun vuoksi todettakoon, että työmarkkinatuella elävä työtön maksaa tuestaan 20% veroa.
Esperistä 75% omistvat brittiläisen pääomasijoittajan ICG:n rahastot.
Yle teki ministeri Saarikolle Esperi-tapauksen johdosta joukon kysymyksiä. Vastauksissaan Saarikko puolusti hoivan yksityistämistä mm todeten, että virheitä havaitsevat asiakkaan omaisethan voivat äänestää jaloillaan ja siirtää omaisensa toiseen hoivakotiin. Entä yksinäinen dementikko? Kuka hänen puolestaan "äänestää jaloillaan". Vai eikö yksinäisen vanhuksen ole väliä?
Herää kysymys, milloin ja millä perustelulla vanhushoivaa on alettu yksityistää? Eikö apua tarvitsevien ihmisten hoiva ole koko yhteisön asia, ja kunnia-asia? Onko sivistysvaltion arvon mukaista tehdä vanhuksista kauppatavaraa, kuin vanhojen pahojen aikojen huutolaisia, jotka myytiin vähiten pyytäville? Ollaanko sivistyneen hyvinvointivaltion alasajossa päästy jo niin pitkälle barbariaan?
Toinen, puhtaasti taloudellinen näkökohta on verotuksellinen. Kansainvälisillä pääomasijoittajilla ei ole mitään kiinnostusta eikä intressiä maksaa verojaan Suomeen. Monimutkaisilla rahoitusjärjestelyillä ne siirtävät voittonsa veroparatiiseihin. Päättäjät lapioivat kansallisvarallisuutta kaksin käsin tälle harmaalle taloudelle samaan aikaan kun kotimaassa julistettiin suuri ja moraalinen taistelu harmaata taloutta vastaan, ja tärkeimmäksi kohteeksi asetettiin halvat pizzapaikat. Monta pienyritystä saatiinkin kampanjalla hengiltä.
Väkisinkin tulee kysyneeksi päättäjien motiiveja ja ja asenteita. Johtavatko he valtiota, jonka asukkaiden etuja heidät on valittu puolustamaan, vai liikeyritystä jonka tarkoitus on tuottaa suurinta mahdollista voittoa? Mutta kun nämä ratkaisut eivät ole kansalaisten edun mukaisia ja maan taloudenkin kannalta tappiollisia?

PUKKEJA KAALIMAASSA

Tampereen kaupungilla on tarkastustoimikunta, jonka tehtäviin kuuluu valvoa"hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta".
Toimikunnassa on neljä jäsentä: Kalervo KUMMOLA, jolla liiketoveriensa Hjallis Harkimon ja Mika Sulinin kanssa on valtavat taloudelliset intressit kaupungille kymmeniä miljoonia maksavassa Kansi ja Areena-hankkeessa, Atanas ALEKSOVSKI , josta on meneillään luottamusaseman väärinkäyttörikosta koskeva poliisitutkinta, sekä Jaakko MUSTAKALLIO. Puheenjohtajana toimii Lauri LYLY, joka suunnilleen ensimmäisenä aloitteenaan pormestarina esitti golfkentän siirtoa Ruotulasta Pirkkalaan, missä hänen perheenjäsenillään on golfkentän ravitsemusliike.
Kummolaa liiketovereineen voi tietysti pitää riskienhallinnan asiantuntijoina. Onnistuihan Hjallis ajamaan hallinsa suoritustilaan ja myymään venäläisille oligarkeille.
Hyvän johtamis- ja hallintotavan asiantuntijana pidettäneen Aleksovskia, joka antoi kaupungin virkamiehille suullisesti ja kirjallisesti väärää tietoa itseään koskevasta rikosepäilystä saadakseen Finnparkin hallituksen puheenjohtajan aseman.
Tarkastustoimikunta kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Jäsenet saavat joka kerta kokouspalkkion.
Me kuntalaiset maksamme senkin.
Media on seurannut vuosikaupalla Kittilän kunnanpäättäjien esittämää sarjanäytelmää, mutta Tampere ei ole saanut lainkaan ansaitsemaansa huomiota. Siksikö, että Kittilä on riittävän pieni kunta, ja sen korruptioepäilyt liittyvät vain yhteen yritykseen, joten sen keskinkertaisempikin journalisti pystyy kerralla hahmottamaan, kun taas Tampere on hiukan isompi kaupunki ja päättäjien intressiyritykset lukuisia ja mutkikkaita selvittää? Vai onko Tampereen päättäjillä mediaan sellainen ote, että he pystyvät jopa valtakunnanmedian vaientamaan?